Tein mahtavan kirppislöydön parilla eurolla; valkoinen lipasto joka suorastaan huusi itselleen päällystämistä.
I found out this little storage cabinet just for 2 euros from internet secondhandstore.
Nyt on tumput ja pipot järjestyksessä!
Lähtökohta oli siis valkoinen peruslipasto, josta oli vähän jo lohjennut kulmaa ja etulevyssä ollut tarroja kiinni edellisen omistajan aikana.
It looked a little bad and it had seen life so I decided to do a little makeover for it.
Kaivoin kaapista kaikki mahdolliset tapetinjämät mitä löysin, etsin niistä suosikit ja aloin tekemään.
Päädyin kahden tapetin yhdistelmään;
alle neutraalimpi valkoinen ja päälle jokaiseen oma kuvansa.
I had some wallpapers left from renevating so I used them. I took one white and an other one with pretty pictures.
Tapetointiin käytin erikeepperiä, mutta tähän voisi käyttää myös ihan liisteriä tai boordiliimaa.
Liiman levitin pintaan siveltimellä, jotta liimaa olisi joka paikassa mahdollisimman tasaisesti.
Halusin kuvion näyttävän edes jotenkin yhtenäiseltä, joten liimasin kaksi laatikkoa samanaikaisesti ja leikkasinvälistä mattopuukolla auki. Reunat siistin myös mattopuukolla.
I used allpurpose-glue to stick it in there, but you could (and I recommend) use wallpaper paste or boardlineglue. Use a paintpencil to spred that glue everywhere evenly.
I did those two at time (top and bottom) so that pattern would continue. To cut those edges I used paperknife.
Reunat jäi pikkuisen epäsiistin näköiseksi mutta asia korjaantuu myöhemmässä vaiheessa.
Nyt piti alkaa leikkaamaan kuvia päälle.
Päällä olevat kuvat olivat siis näytepalasesta jota olin joskus rautakaupasta ottanut mukaani. Tätä kyseistä tapettia olin miettinyt keittiöömme,mutta koska sitä ei koskaan meille päätynyt en voi teille näyttää miltä tapetti oikeasti näytti. Leikkasin siitä vain isot kuvat irti pienillä saksilla (elokuvaa katsellen koska tähän meni aikaa eniten...) ja liimasin etulevyihin suunnilleen keskelle.
Kun kuvat oli liimattu etulevyihin, kiinnitin päälle ihan tavallista kontaktimuovia. Tässä kohtaa allaolevan tapetin rosoisetkin reunat menivät peittoon eikä niitä huomannut enää laisinkaan.
Now I took that other wallpaper with pictures, and cutted out those beutiful pics with scissors. Glued them on with allpurpose glue, and then top of all that I put contact paper just to seal it out.
Kontaktimuovin kulmista leikkasin kolmiot pois, saumavarat käänsin nurjalle puolelle.
Kahvoille tein "apureijät" painamalla ruuvilla taustapuolelta pienet reiät kahvoja varten valmiiksi. Näin oli helpompi ruuvata kahvat kiinni takaisin. Nekin päällystin tapetilla samaa tekniikkaa käyttäen.
After I had put that contact paper on top of all, I cutted those triangle shaped pieces of from corners, and folded the rest of the contact paper to backside of the doors.
I also gave those pullers a finishing touch with that same tecnique.
While I was putting those pullers back, I used a nail on the backside to make a guidehole for seeing where to put that puller.
Screw them on, and you're done!
Kyllä tuli kertaheitolla siistimpi eteinen! :)
Showing posts with label vanhasta uutta. Show all posts
Showing posts with label vanhasta uutta. Show all posts
Saturday, February 7, 2015
Renewing a cabinet
Labels:
askartelu,
diy,
edullinen,
eteinen,
halpa,
helppo,
huonekalu,
kaappi,
kontaktimuovi,
koristelu,
kunnostus,
laatikosto,
lipasto,
maalaisromantiikka,
Säilytys,
tapetointi,
tee itse,
tuunaus,
uusi elämä,
vanhasta uutta
Saturday, January 18, 2014
Akkarifanin tarjoitin
Koska en oo nyt muilta kiireiltäni kerinnyt tuunailemaan mitään uutta, niin palaan hiukan vielä takaisin joulun tienoolle. :)
Mieheni rakastaa Aku Ankkoja, ja kaikki pokkarit meiltä löytyykin kirjahyllystä. Halusin keksiä hänelle jotain vähän omaperäisempää joululahjaa, joten päätin tehdä sen hänelle itse.
Kaupasta ostin pohjaksi tarjouslaarista tarjottimen jossa oli jo valmiiksi valkoinen siisti pohja.
Revin (luvan kanssa!) yhdestä pokkarista mustavalkoisia sivuja irti saadakseni sievän aiheeseen liittyvän taustan, mutta se ei veisi liikaa huomiota pois keskelle tulevasta kuvasta.
Leikkasin monesta vanhasta lehdestä Don Rosan kuvia, mutta en osannut päättää mikä olisi ollut paras tähän projektiin.
Siispä tein niinkin reilusti, että syytä kertomatta kysyin mieheltäni mielipidettä, mikä näistä olisi paras kuva jos hänen pitäisi valita. ;)
Mieheni rakastaa Aku Ankkoja, ja kaikki pokkarit meiltä löytyykin kirjahyllystä. Halusin keksiä hänelle jotain vähän omaperäisempää joululahjaa, joten päätin tehdä sen hänelle itse.
Kaupasta ostin pohjaksi tarjouslaarista tarjottimen jossa oli jo valmiiksi valkoinen siisti pohja.
Revin (luvan kanssa!) yhdestä pokkarista mustavalkoisia sivuja irti saadakseni sievän aiheeseen liittyvän taustan, mutta se ei veisi liikaa huomiota pois keskelle tulevasta kuvasta.
Leikkasin monesta vanhasta lehdestä Don Rosan kuvia, mutta en osannut päättää mikä olisi ollut paras tähän projektiin.
Siispä tein niinkin reilusti, että syytä kertomatta kysyin mieheltäni mielipidettä, mikä näistä olisi paras kuva jos hänen pitäisi valita. ;)
Ja tähän Roope Setään hän päätyi! Nämä on siis liimattu pohjaan kiinni ihan paperiliimalla ja reunojen päälle on vedetty mustaa washi-teippiä.
Päälle olisi tarkoitus vetää vielä lakkaus, mutta valitettavasti tältä tontulta loppui aika kesken ennen aattoa. :) Mutta koristeena on toiminut näinkin ihan hyvin!
Friday, December 27, 2013
Bambuinen säilytys"järjestelemä"
Uskoisin, että löytyy myös muita naisia joiden mielestä on suorastaan rasittavaa kääntää koko meikkipussi joka kerta ympäri kun tarvitset juuri sitä pensseliä pohjalta.
Pahimmillaan puolet tavaroista vyöryy pöydältä lattialle ja henkeä pidätellen saat toivoa, että kulmakynän terä pysyi ehjänä.
Minullapa on tähän ratkaisu!
Törmäsin tällaiseen tutoriaaliin internetin syövereistä:
Kaivoin siis kaapista ylimääräisen bambu-pöytätabletin sekä vanhoista rintaliiveistä säästämäni olkaimet.
Alkuperäisessä on käytetty siis ihan perus kuminauhaa joka on pujoteltu bambutikkujen välistä.
Minun versiossa kiinnityslankoja oli sen verran tiheään etten saanut kuminauhaa pujotettua tikkujen välistä, joten ompelin nauhan bambulätkän päälle.
Reijät mitotin yhdessä pensseleiden ja muiden systeemien kanssa joille tätä lokerikkoa tein.
Alle jäi paljon tilaa vielä, joten leikkasin tabletin sopivasta kohtaa poikki. Alaosasta jäi sen verran iso, että siitä voi hyvin tehdä toisen tällaisen lokerikon. Sen luultavasti aion tehdä akryylipensseleitäni varten.
Säilytyskin on helppo; rullaa niinkuni kääretorttu ja päälle vain nauha rusetille! Voisiko tämän helpompaa enää olla? =)
Pahimmillaan puolet tavaroista vyöryy pöydältä lattialle ja henkeä pidätellen saat toivoa, että kulmakynän terä pysyi ehjänä.
Minullapa on tähän ratkaisu!
Törmäsin tällaiseen tutoriaaliin internetin syövereistä:
Kaivoin siis kaapista ylimääräisen bambu-pöytätabletin sekä vanhoista rintaliiveistä säästämäni olkaimet.
Alkuperäisessä on käytetty siis ihan perus kuminauhaa joka on pujoteltu bambutikkujen välistä.
Minun versiossa kiinnityslankoja oli sen verran tiheään etten saanut kuminauhaa pujotettua tikkujen välistä, joten ompelin nauhan bambulätkän päälle.
Reijät mitotin yhdessä pensseleiden ja muiden systeemien kanssa joille tätä lokerikkoa tein.
Alle jäi paljon tilaa vielä, joten leikkasin tabletin sopivasta kohtaa poikki. Alaosasta jäi sen verran iso, että siitä voi hyvin tehdä toisen tällaisen lokerikon. Sen luultavasti aion tehdä akryylipensseleitäni varten.
Säilytyskin on helppo; rullaa niinkuni kääretorttu ja päälle vain nauha rusetille! Voisiko tämän helpompaa enää olla? =)
Labels:
askartelu,
bambu,
diy,
helppo,
itse tehty,
kierrätys,
kotelo,
meikkaus,
olkain,
pensselikotelo,
pensselit,
pöytätabletti,
rintaliivi,
Säilytys,
tee itse,
tuunaus,
uusiokäyttö,
vanhasta uutta
Saturday, December 21, 2013
Näppärämpi jakkara
Ostettiin joskus vuonna nakkimakkara kotiimme pikku keittiöjakkara IKEA:sta, kun se oli niin kätevän kokoinen ja tavallaan jykevän oloinen.
Väriltäänhän se oli melkoisen tylsä koivunvärinen, mutta ajoi kuitenkin asiansa.
Kuitenkin siinä kohtaa, kun yläkerrassa oltiin rempattu ja alakerrassa saunaa vahattu, se penkin pinta ollut enää mikään kaunein. Tarkoitus oli kuitenkin yhä käyttää sitä "julkisesti", ja en kyllä sellaista maali- ja liimatippaista penkkiä keittiötäni halunnut koristamaan joten jotain oli tehtävä.
Kaivoin siis kaapista taas rakkaan ystäväni Siro Plastin sekä akryylimaalit.
Lopputulos oli tämä:
Tekstin "kaappasin" joltain toiselta tuunaajalta, mutta en kyllä sitten yhtään muista mistä ja keneltä. Varmaan joku sisustusyhteisö Facebookissa. :)
Olen kovin tyytyväinen tulokseen. Pohja tehty siis Siro Plastilla, tekstit akryylimaalilla ja pinnalle vielä heitetty kalustelakka.
Näppärää, vaikka itse sanonkin!
Väriltäänhän se oli melkoisen tylsä koivunvärinen, mutta ajoi kuitenkin asiansa.
Kuitenkin siinä kohtaa, kun yläkerrassa oltiin rempattu ja alakerrassa saunaa vahattu, se penkin pinta ollut enää mikään kaunein. Tarkoitus oli kuitenkin yhä käyttää sitä "julkisesti", ja en kyllä sellaista maali- ja liimatippaista penkkiä keittiötäni halunnut koristamaan joten jotain oli tehtävä.
Kaivoin siis kaapista taas rakkaan ystäväni Siro Plastin sekä akryylimaalit.
Lopputulos oli tämä:
Tekstin "kaappasin" joltain toiselta tuunaajalta, mutta en kyllä sitten yhtään muista mistä ja keneltä. Varmaan joku sisustusyhteisö Facebookissa. :)
Olen kovin tyytyväinen tulokseen. Pohja tehty siis Siro Plastilla, tekstit akryylimaalilla ja pinnalle vielä heitetty kalustelakka.
Näppärää, vaikka itse sanonkin!
Labels:
diy,
helppo,
huonekalu,
kunnostus,
maalaaminen,
maalaus,
maali,
tuunaus,
uusi elämä,
valkoinen,
vanhasta uutta
Saturday, December 14, 2013
Yöpöydän uusi ilme
Sain veljeltäni heidän muuton yhteydessä muutamia huonekaluja, joista yöpöydän päätin käsitellä vähän uudemman näköiseksi.
Kyseessä oli siis ihan perus pieni vanerinen koivunvärinen yöpöytä. Vedin pintaan valkoisen maalin ja koristelin mustalla akryylimaalilla.
Inspiraatiokuvia hain googlella, tein kuvan ensin harjoituspaperille ennen kuin aloin hahmottelemaan sitä suoraa yöpöytään.
Lopuksi vedin päälle vielä kalustelakan. Maalausten välissä pidin vähintän 1 vrk taukoa, jotta maali saa kuivua kunnolla.
Itse olen hyvin tyytyväinen loppu tulokseen. Harmillisesti näitä on vain yksi kappale, joten toinen samanlainen olisi mukava löytää tuunattavaksi. :)
Kyseessä oli siis ihan perus pieni vanerinen koivunvärinen yöpöytä. Vedin pintaan valkoisen maalin ja koristelin mustalla akryylimaalilla.
Inspiraatiokuvia hain googlella, tein kuvan ensin harjoituspaperille ennen kuin aloin hahmottelemaan sitä suoraa yöpöytään.
Lopuksi vedin päälle vielä kalustelakan. Maalausten välissä pidin vähintän 1 vrk taukoa, jotta maali saa kuivua kunnolla.
Itse olen hyvin tyytyväinen loppu tulokseen. Harmillisesti näitä on vain yksi kappale, joten toinen samanlainen olisi mukava löytää tuunattavaksi. :)
Friday, August 23, 2013
iPad kotelo tee-se-itse
Saatuamme joululahjaksi iPadin, se on ollut yksi olohuoneen kiintopisteistä. Yksi asia vain mikä on jäänyt todella pahasti häiritsemään, on kyseisen laitteen ulkokuoren suojaaminen. Nyt jo näkyy takakannessa hentoja naarmuja mm. sormuksesta kun on pidellyt tiukasti kiinni.
Kauppojen tarjonnat oli kovin tylsiä ja yksinkertaisia ja niin-jo-nähtyjä, ja ennenkaikkea, aivan törkeän hintaisia. Päätin siis tehdä kotelon ihan itse.
Tutoriaalina käytin seuraavanlaista sivustoa;
http://www.makelifelovely.com/2013/02/diy-ipad-case-tutorial-made-for-free.html
Pidin ohjetta hiukan epäselvänä, ja oikeastaan lopulta katsoinkin vain kuvat ja aloin väkertämään sen perusteella. Eli siis jos joku on nyt tekemässä tolla ohjeella, ja ei tajua siitä kunnolla mitään, niin kysykää vain apua! Autan mielelläni. Ja mahdollisesti voin myös tehdä oman tutoriaalini, kun en tätä omaani ihan alkuperäisen mukaisesti tehnyt. Sehän ei haittaa vaikka näitä olisi useampi, oma joka päivälle. ;)
Materiaaleina joka tapauksessa, yllättäen, käytin kaapista löytyviä jämiä.
Kannen pinta on siis tommoista pehmeää karvakangasta, joka on joskus jääny jostain istuinpäällisestä ylimääräisenä.
Sisällä lenkit on tehty askartelunauhan jämäpätkästä.
En vielä vääntänyt kannen päälle mitään lenkkiä jolla se pysyy kiinni, kun en kokenut sitä meillä tarpeelliseksi. Toki jos "Päddington" jatkossa alkaa ulkoilemaan kanssamme, niin sittenhän se on ihan ehdoton. ;)
Kauppojen tarjonnat oli kovin tylsiä ja yksinkertaisia ja niin-jo-nähtyjä, ja ennenkaikkea, aivan törkeän hintaisia. Päätin siis tehdä kotelon ihan itse.
Tutoriaalina käytin seuraavanlaista sivustoa;
http://www.makelifelovely.com/2013/02/diy-ipad-case-tutorial-made-for-free.html
Pidin ohjetta hiukan epäselvänä, ja oikeastaan lopulta katsoinkin vain kuvat ja aloin väkertämään sen perusteella. Eli siis jos joku on nyt tekemässä tolla ohjeella, ja ei tajua siitä kunnolla mitään, niin kysykää vain apua! Autan mielelläni. Ja mahdollisesti voin myös tehdä oman tutoriaalini, kun en tätä omaani ihan alkuperäisen mukaisesti tehnyt. Sehän ei haittaa vaikka näitä olisi useampi, oma joka päivälle. ;)
Materiaaleina joka tapauksessa, yllättäen, käytin kaapista löytyviä jämiä.
Kannen pinta on siis tommoista pehmeää karvakangasta, joka on joskus jääny jostain istuinpäällisestä ylimääräisenä.
Sisällä lenkit on tehty askartelunauhan jämäpätkästä.
En vielä vääntänyt kannen päälle mitään lenkkiä jolla se pysyy kiinni, kun en kokenut sitä meillä tarpeelliseksi. Toki jos "Päddington" jatkossa alkaa ulkoilemaan kanssamme, niin sittenhän se on ihan ehdoton. ;)
Labels:
diy,
helppo,
ipad,
käsityöt,
kotelo,
päällystäminen,
Säilytys,
satiininauha,
tee itse,
tuunaus,
vanhasta uutta
Saturday, July 6, 2013
Hupparin uusi elämä
Sitten sainkin idean ihan vain peittää vetoketjun!
| Tältä näytti lähtökohta |
Aloitin irroittamalla vetoketjun lukon/mikä-lie-onkaan irti pihdeillä. Koska tämä oli metallinen vetoketju, eihän tämä tietenkään ollut se kaikkein helpoin jobi. Varsinkin kun tätä oli jo etukäteen väännetty kasaanpäin jos se vaikka auttaisi vetoketjua toimimaan oikein (ei muuten auttanut..)
Tämän jälkeen leikkasin ohuesta farkkukankaasta kaksi pitää suirua (ja siksatin reunat), vähän pidempää kuin mitä itse vetoketjun kohta on. Leveys oli n. 4cm, eli kaksinkerroin käännettynä käännösvara 1cm ja päälle jäävä osa 1cm. Hankalasti selitetty, mutta ehkäpä te tajuatte. Lisätietoja saa siis toki kysymällä. Luotan siihen että kuvat kertovat ehkä enemmän. ;)
Sit vaan surrur! Ompelin ensin kankaan kiinni ihan vetoketjun viereen, taitoin sen jälkeen n. 1cm verran näkyville. Käänsin kankaan toiselle puolelle, sama homma ja nuppineuloilla kiinni. Melkoista näpertämistä tämä oli mutta vaivan arvoista! Tämänhän voisi myös tehdä vaikka kanttinauhalla tai satiininauhalla jos on ylimääräisenä, mutta itseltäni ei löytynyt.

Tässä näkyy lopputulos! Näin on taas hupparista tehty mielekäs käyttää. Tarkoitukseni oli tehdä tähän myös vyölenkit ja vyö, mutta toisaalta tykkään tästä ihan tarpeeksi myös ilman vyötä. Katsotaan josko sitä joku päivä innostuisi..
Labels:
helppo,
huppari,
kangas,
kankaat,
käsityöt,
kunnostus,
paita,
satiininauha,
tuunaus,
uusi elämä,
vaate,
vanhasta uutta
Sunday, May 19, 2013
So cute - so simple
Olipa taas joku ilta kun en keksinyt mitään tekemistä, ja lueskelin cut out and keep sivustoa, jossa törmäsin hyvin yksinkertaiseen mutta kivaan ohjeeseen. Tässä kaikki mitä tarvitset, ja varmaan vähän ylimääräistäkin:
Tämän alkuperäisen tekijän idea oli ilmeisesti tehdä korut jotka sopivat hänen Chanelin laukkuunsa, mutta minä ihastuin ideaan ihan muuten vain. Korviksia en toki vielä tehnyt, napithan tähän varmaan sopisi?
Eli pikaohje; tarvitset ketjua, satiininauhaa (tai muuta nauhaa mitä haluat käyttää), korulukkoja, pihdit, sytkärin ja liimaa.
1. Leikkaa ketjusta sopivanmittainen pätkä ranteeseen/kaulaan, kummin haluatkaan tehdä. Pyydä jotain vahvaa napsauttamaan se poikki josset itse saa (Kiitos vain Miro!)
2. Etsi sopiva pätkä satiininauhaa. Sopivan koin itse olevan sellainen pätkä josta jäi molempiin päihin ylimääräistä nauhaa n. 4-5cm. Tämä siksi, että pujotteluun kuitenkin hukkuu nauhaa hiukan enemmän kuin mitä ketju on pitkä, tietysti, kun ei se tule sinne tikkusuorana. Jos leikkaat pätkän metritavarasta tms, polta nauhan päät sytkärillä kiinni ettei nauha pääse purkaantumaan nyörityksen aikana tai myöhemminkään.
3. Pujota ketjun _keskeltä aloittaen_ satiininauhaa lenkeistä läpi aina päihin saakka. En tiedä miksi, mutta ohjeessa luki näin, ja näin se oli myöskin helpompi.
4. Ketjun päässä, lata pieni tippa kuumaliimaa/pikaliimaa/erikeepperiä, ihan minkä itse koet parhaaksi nauhan päähän ja taita se "nurjalle" puolelle nauhan päälle kiinni. Tässä kohtaa voit vielä itse päättää kumpi sitten on nurja puoli. Itse valitsin sen kummalle puolelle nauha oli mennyt pahemmin rullalle.
5. Liitä toiseen päähän korulukko ja toiseen rinkula ja voila, tässä sinulla on uusi tyylikäs koru! Eikä maksanut paljoa. Eikä harmita yhtään niin paljoa jos katoaa reissussa.
PS. itsehän en jaksanut päätellä noita päitä.
Tämän alkuperäisen tekijän idea oli ilmeisesti tehdä korut jotka sopivat hänen Chanelin laukkuunsa, mutta minä ihastuin ideaan ihan muuten vain. Korviksia en toki vielä tehnyt, napithan tähän varmaan sopisi?
Eli pikaohje; tarvitset ketjua, satiininauhaa (tai muuta nauhaa mitä haluat käyttää), korulukkoja, pihdit, sytkärin ja liimaa.
1. Leikkaa ketjusta sopivanmittainen pätkä ranteeseen/kaulaan, kummin haluatkaan tehdä. Pyydä jotain vahvaa napsauttamaan se poikki josset itse saa (Kiitos vain Miro!)
2. Etsi sopiva pätkä satiininauhaa. Sopivan koin itse olevan sellainen pätkä josta jäi molempiin päihin ylimääräistä nauhaa n. 4-5cm. Tämä siksi, että pujotteluun kuitenkin hukkuu nauhaa hiukan enemmän kuin mitä ketju on pitkä, tietysti, kun ei se tule sinne tikkusuorana. Jos leikkaat pätkän metritavarasta tms, polta nauhan päät sytkärillä kiinni ettei nauha pääse purkaantumaan nyörityksen aikana tai myöhemminkään.
3. Pujota ketjun _keskeltä aloittaen_ satiininauhaa lenkeistä läpi aina päihin saakka. En tiedä miksi, mutta ohjeessa luki näin, ja näin se oli myöskin helpompi.
4. Ketjun päässä, lata pieni tippa kuumaliimaa/pikaliimaa/erikeepperiä, ihan minkä itse koet parhaaksi nauhan päähän ja taita se "nurjalle" puolelle nauhan päälle kiinni. Tässä kohtaa voit vielä itse päättää kumpi sitten on nurja puoli. Itse valitsin sen kummalle puolelle nauha oli mennyt pahemmin rullalle.
5. Liitä toiseen päähän korulukko ja toiseen rinkula ja voila, tässä sinulla on uusi tyylikäs koru! Eikä maksanut paljoa. Eikä harmita yhtään niin paljoa jos katoaa reissussa.
PS. itsehän en jaksanut päätellä noita päitä.
Labels:
askartelu,
diy,
helppo,
käsityöt,
kaulakoru,
ketju,
koru,
ranneketju,
rannekoru,
satiininauha,
tee itse,
tuunaus,
vanhasta uutta
Friday, May 17, 2013
Tiskaamista tyylillä
Jos siivoamisesta vaan voi tehdä helpompaa, voit olla varma että olen mukana.Muistan joskus aikoja sitten ostaneeni kaupasta valmista tiskiainetta, siis semmoista mitä voi vaan suihkauttaa tiskien päälle ja jättää likoomaan tai vaihtoehtoisesti tiskata tiskit heti pois. En tiedä miksi sitä ostin, varmaan ihan vaan siksi että se oli jotenkin niin absurdia maksaa 3 x hinta valmiista seoksesta suihkepullossa ja sen tuoksu taisi olla meloni tai jotain.
Noh, tämä kyseinen suihkepullo on monta kertaa tässä vuosien mittaa palannut mieleen, mutten koskaan ole saanut aikaiseksi "tehdä" tätä itse.
Paitsi nyt kun taas jälleen kerran tiskasin käsin, ja samalla kun kurottelin tiskikaappiin, kaataen kaapissa olevat muut pullot, haistoin roskiksen yms kaikkea muuta todella etovanihanaa..
..Ja todetessani käyttäneeni taas puolet enemmän tiskiainetiivistettä kuin mitä oikeasti olisi tarve, ja siitäkin litkusta puolet menee turhan takia viemäristä alas kun juoksutan vettä astiassa saadakseni sen likoamaan muka paremmin.
Tadaa! Näinkin yksinkertaista, mutta siltikin niin sööttiä. Saa käyttää, muttei oo pakko. ;)
Noh, tämä kyseinen suihkepullo on monta kertaa tässä vuosien mittaa palannut mieleen, mutten koskaan ole saanut aikaiseksi "tehdä" tätä itse.
Paitsi nyt kun taas jälleen kerran tiskasin käsin, ja samalla kun kurottelin tiskikaappiin, kaataen kaapissa olevat muut pullot, haistoin roskiksen yms kaikkea muuta todella etovanihanaa..
..Ja todetessani käyttäneeni taas puolet enemmän tiskiainetiivistettä kuin mitä oikeasti olisi tarve, ja siitäkin litkusta puolet menee turhan takia viemäristä alas kun juoksutan vettä astiassa saadakseni sen likoamaan muka paremmin.
Tadaa! Näinkin yksinkertaista, mutta siltikin niin sööttiä. Saa käyttää, muttei oo pakko. ;)
Labels:
diy,
dymo,
helppo,
keittiö,
siivoaminen,
siivous,
siivousfriikki,
sisustus,
suihkepullo,
tarra,
tee itse,
tiskaus,
tuunaus,
uusi elämä,
vanhasta uutta,
vinkki
Wednesday, May 15, 2013
Telkkahuoneen kaapit
Jo silloin kun kävimme katsomassa tätä taloa, muistan todenneeni etten ole ihan hirveän rakastunut ruokailutilan kaappeihin, mutta voisin elää niiden kanssa tarvittaessa.
Aikaisemmin kyseinen huone olikin meillä ruokailutila käytössä, elikkä kahden hengen taloudessa aika pienellä käytöllä, joten en paljoa kerinnyt kaapinovia katselemaan.
..Mutta...
Kun muutimme järjestystä ja tästä tilasta tuli TV-huone, totesin joka kerta sohvalle istuessani, että nuo kaapinovet on kyllä niiiiiiiiiiiiiiiin rumat. Todella todella rumat. Joten eräs kaunis lauantai (vai sunnuntai) iltapäivä päätimme maalata ne.
Ja koska tykkään oikaista asioissa, emme sen suuremmin ottaneet ovia saranoiltaan alas. Totesin jo mielessäni, että huomattavasti helpompi maalata kun ne voi paikallaan kuivua, eikä tarvitse kyhätä jostain hirveää kuivaustilaa oville. Ainoastaan tuo kauimmaisin ovi oli pakko ottaa irti kun se on seinää vastan eikä sitä olisi muuten voinut kokonaan maalata.
Pintaa hiottiin vain todella kevyesti, kun pinta oli muutenkin jo hiukan karhea. Emme siis hioneet väriä kokonaan pois alta.
Ei varmaan tullut yllätyksenä, että maalattiin siroplastilla? ;)
Tässä ovessa on vasta yksi kerros, elikkä kuten huomaa niin vaikka pinta olikin aika karhea, meinasi maali lähteä karkaamaan mukana.
Pinta kuitenkin kuivui todella nopeasti, ja neljällä kerroksella ovista sai täysin peittävät. Normaalisti tykkään vähän rönsyilevämmästä tyylistä, mutta näihin halusinkin ihan peittävän valkoisen pinnan. Tähän sisäoveen olisi vielä tarkoitus tulla liitutaulumaalilla "score board", kun kyseisessä kaapissa muutenkin kaikki pelit säilytetään. Mikäs sen kätevämpää kuin pistetaulukko kaikkien ulottuvilla ja ISOLLA että likinäköisempikin voi lukea kukas se onkaan voitolla. ;)
Tällaiset niistä sitten tuli. Vetimet ovat samat vanhat, mutta eiköhän ne jossain kohtaa vaihdu kun vaan oikeat osuvat kohdalle.
Pintaan ei muuten tullut vielä lakattua mitään kalustelakkaa, mutta se on kyllä suunnitteilla. Nämä kaapinovet ottavat kuitenki melko paljon helposti osumaa, joten saisi aika pian olla uudestaan maalaamassa jossei pintaa mitenkään käsittele.
Tossa alakulmassa muuten pilkottaakin yksi toinen projekti, mutta pidän teitä vielä jännityksessä mikä sieltä tulee.. Arvauksia saa toki heittää. ;)
Aikaisemmin kyseinen huone olikin meillä ruokailutila käytössä, elikkä kahden hengen taloudessa aika pienellä käytöllä, joten en paljoa kerinnyt kaapinovia katselemaan.
..Mutta...
Kun muutimme järjestystä ja tästä tilasta tuli TV-huone, totesin joka kerta sohvalle istuessani, että nuo kaapinovet on kyllä niiiiiiiiiiiiiiiin rumat. Todella todella rumat. Joten eräs kaunis lauantai (vai sunnuntai) iltapäivä päätimme maalata ne.
Ja koska tykkään oikaista asioissa, emme sen suuremmin ottaneet ovia saranoiltaan alas. Totesin jo mielessäni, että huomattavasti helpompi maalata kun ne voi paikallaan kuivua, eikä tarvitse kyhätä jostain hirveää kuivaustilaa oville. Ainoastaan tuo kauimmaisin ovi oli pakko ottaa irti kun se on seinää vastan eikä sitä olisi muuten voinut kokonaan maalata.
Pintaa hiottiin vain todella kevyesti, kun pinta oli muutenkin jo hiukan karhea. Emme siis hioneet väriä kokonaan pois alta.
Ei varmaan tullut yllätyksenä, että maalattiin siroplastilla? ;)
Tässä ovessa on vasta yksi kerros, elikkä kuten huomaa niin vaikka pinta olikin aika karhea, meinasi maali lähteä karkaamaan mukana.
Pinta kuitenkin kuivui todella nopeasti, ja neljällä kerroksella ovista sai täysin peittävät. Normaalisti tykkään vähän rönsyilevämmästä tyylistä, mutta näihin halusinkin ihan peittävän valkoisen pinnan. Tähän sisäoveen olisi vielä tarkoitus tulla liitutaulumaalilla "score board", kun kyseisessä kaapissa muutenkin kaikki pelit säilytetään. Mikäs sen kätevämpää kuin pistetaulukko kaikkien ulottuvilla ja ISOLLA että likinäköisempikin voi lukea kukas se onkaan voitolla. ;)
Tällaiset niistä sitten tuli. Vetimet ovat samat vanhat, mutta eiköhän ne jossain kohtaa vaihdu kun vaan oikeat osuvat kohdalle.
Pintaan ei muuten tullut vielä lakattua mitään kalustelakkaa, mutta se on kyllä suunnitteilla. Nämä kaapinovet ottavat kuitenki melko paljon helposti osumaa, joten saisi aika pian olla uudestaan maalaamassa jossei pintaa mitenkään käsittele.
Tossa alakulmassa muuten pilkottaakin yksi toinen projekti, mutta pidän teitä vielä jännityksessä mikä sieltä tulee.. Arvauksia saa toki heittää. ;)
Sunday, March 24, 2013
Kevät keittiöön!
Samalla kun kävimme hakemassa naapurikylästä lisää tarvikkeita baaritiskiä varten, poikkesimme Jyskissä. Sieltä tarttui mukaan alemyynnistä pirteän värinen pöytäliina keittiöön. En sen suuremmin katsonut kokoa, kunhan vaan on tarpeeksi iso pieneen pöytään.
Päästyämme kotiin, aloin asettelemaan liinaa pöydän päälle vain todetakseni, että kyllä, se on aivan liian iso.
Mutta eipä hätä ollutkaan tämännäköinen, sillä näppäränä keksin heti miten hyödyntää loppupätkän. Saisin siitä verhokapan ikkunaan! Poikkasin siis liinan siitä kohtaa mistä se olisi pöytään sopivan kokoinen ja loppupätkästä tulisi verho.
"Surrur!", sanoi ompelukone. Ja voilá, keittiössäkin on kevät. Eikä maksanut kuin 10€ !
Päästyämme kotiin, aloin asettelemaan liinaa pöydän päälle vain todetakseni, että kyllä, se on aivan liian iso.
Mutta eipä hätä ollutkaan tämännäköinen, sillä näppäränä keksin heti miten hyödyntää loppupätkän. Saisin siitä verhokapan ikkunaan! Poikkasin siis liinan siitä kohtaa mistä se olisi pöytään sopivan kokoinen ja loppupätkästä tulisi verho.
"Surrur!", sanoi ompelukone. Ja voilá, keittiössäkin on kevät. Eikä maksanut kuin 10€ !
Labels:
diy,
helppo,
käsityöt,
keittiö,
pöytäliina,
sisustus,
tee itse,
tuunaus,
vanhasta uutta,
verhot
Monday, March 18, 2013
Baarikaappi - ei ihan niinkuin Strömssössä
Noniin, tässä siis kesällä aloitettu baarikaappi, joka tuli tehtyä "loppuun asti" vasta tässä männäviikolla. Ihan täysin valmis se ei ole vieläkään, sisälle olisi tarkoitus hommata liiketunnistinvalo, mutta ei ole osunut vielä sopivia kohdalle. Huomatkaa kuvien vähyydestä miten paljon tämä aiheutti harmaita hiuksia. Ei siis paljon enää hotsittanut kuvata vaiheita...
Kyseessä on siis armeijan vanha räjähdelaatikko. Jostain joku ehdotti sellaista maalinpoistoainetta, jolla saisi ihan vaan helposti vanhankin maalin lohkeilemaan pinnalta ja "sit se vaan rapsutetaan irti". Suoraan sanottuna, tässä projektissa; vitut. Se lähinnä ainoastaan sai tuon vanhan maalin kuplimaan ja menemään ihan mössöksi, eli siis vaan pahensi ja vaikeutti asiaa. Noh, päätimme sitten perinteisesti vaan hioa vanhan maalin pois, mutta ei siitäkään oikein tullut mitään. Hiukan haaleni, mutta ei kovinkaan paljoa. Kyllä on muuten lujaa tekoa tuo puolustusvoimien vihertävä maali...
Nooooh, emmehän silti tästäkään lannistuneet, vaan hiottiin "edes pahimmat" maalit pois, ja valkoista vaan päälle. Olihan meillä sentään superpeittävää valkoista kalustemaalia. Ensimmäinen kerros jäi aivan viiruille. Toinen kerros meinasi karata aina pensselin mukana, mutta kikkaillen siitäkin sai "ihan ok:n", mutta se ei sitten kuivunutkaan, ei siis millään! Noh, yksi sivu oli yhä maalamatta, ajattelin kokeilla siihen spraymaalia. VIRHE. Se ei ollut kuivunut muistaakseni kolmessakaan päivässä. Ja minähän tietysti menin parin päivän päästä länttäämään käteni siihen paljaaltaan, jäi oikein komea tassunjälki pintaan. ;)
No, kun olin saanut nämä noin ikään suunnilleen maalattua ja kuivumaan yms muuta vastaavaa kivaa, oli tarkoitus sabluunan avulla spraymaalata kanteen teksti "Enjoy 24/7". Ja koska mikään ei ole tähänkään mennessä mennyt kuten Strömssössä, eihän tämäkään täysin niin mennyt. Kuva varmaan kertoo enemmäin kuin tuhat sanaa tässäkin tapauksessa, todiste siis alla:
En siis tietenkään ottanut huomioon mm. sitä, että ulkona oli lievä tuuli, joten vasempaan reunaan tuli tommonen oikein tyylikäs lentomusta. Tämän lisäksi, musta väri tietenkin pääsi leviämään tota puuta pitkin, kun se ei ole muutenkaan paras maalausalusta, levähti teksti tollaiseksi oikeen kauniiksi. Noh, sutaisin päälle äkkiä valkoista maalia mutta tietysti toi musta jäi sieltä paistamaan läpi.
Onneksi löysin kaapista jotain verkkokangasta ja pitsiä, niin suunnitelma vaihtui toisenlaiseksi; kanteen tuli kangaspäällyste. Se peitti sopivasti mustan värin, ja kun tila missä kaappi on, ei ole paras mahdollinen valaistus eli edes mitkään spottivalot eivät voi näyttää alla olevaa virhettä, onneksi. Tästä vaiheesta ei valitettavasti ole kuvia, eikä myöskään saranoiden kiinnittämisestä yms, mutta pääpiirteittän mitä tapahtui seuraavaksi;
Huomasimme, että noilla ton laatikon omilla saranoilla ei voi kaappia nostaa pystyyn, sillä ne tavallaan notkahtivat. Ne siis vedettiin poikki, ja oveen ruuvattiin kalustesaranat. Ekalla kertaa ne laitettiin mahdollisimman näkymättömiin, ja kun projektia oli tarkoitus seuraavana päivänä jatkaa, saranat olivatkin tipahtaneet paikaltaan. Olimme siis taas tilanteessa ettei huvittanut jatkaa. Näin ollen, tämä jäi taas muutamaksi kuukaudeksi talliin lojuamaan ja odottamaan parempaa päivää. Lopulta saranat laitettiin hiukan erikohtaan kiinni, hiukan näkyvämmin, mutta ainakin pysyvät paikallaan. Päällyskangas pysyi paikallaan maalarinteipillä ja parilla tilkalla liimaa.
Olin muuten suunnitellut tekeväni vaikka ja mitä kivaa noista armeijan laatikoista, mutta taitaa kyllä tältä erää jäädä tekemättä. Ymmärtänette varmaan miksi. ;) Ensi kertaan!
Kyseessä on siis armeijan vanha räjähdelaatikko. Jostain joku ehdotti sellaista maalinpoistoainetta, jolla saisi ihan vaan helposti vanhankin maalin lohkeilemaan pinnalta ja "sit se vaan rapsutetaan irti". Suoraan sanottuna, tässä projektissa; vitut. Se lähinnä ainoastaan sai tuon vanhan maalin kuplimaan ja menemään ihan mössöksi, eli siis vaan pahensi ja vaikeutti asiaa. Noh, päätimme sitten perinteisesti vaan hioa vanhan maalin pois, mutta ei siitäkään oikein tullut mitään. Hiukan haaleni, mutta ei kovinkaan paljoa. Kyllä on muuten lujaa tekoa tuo puolustusvoimien vihertävä maali...
Nooooh, emmehän silti tästäkään lannistuneet, vaan hiottiin "edes pahimmat" maalit pois, ja valkoista vaan päälle. Olihan meillä sentään superpeittävää valkoista kalustemaalia. Ensimmäinen kerros jäi aivan viiruille. Toinen kerros meinasi karata aina pensselin mukana, mutta kikkaillen siitäkin sai "ihan ok:n", mutta se ei sitten kuivunutkaan, ei siis millään! Noh, yksi sivu oli yhä maalamatta, ajattelin kokeilla siihen spraymaalia. VIRHE. Se ei ollut kuivunut muistaakseni kolmessakaan päivässä. Ja minähän tietysti menin parin päivän päästä länttäämään käteni siihen paljaaltaan, jäi oikein komea tassunjälki pintaan. ;)
No, kun olin saanut nämä noin ikään suunnilleen maalattua ja kuivumaan yms muuta vastaavaa kivaa, oli tarkoitus sabluunan avulla spraymaalata kanteen teksti "Enjoy 24/7". Ja koska mikään ei ole tähänkään mennessä mennyt kuten Strömssössä, eihän tämäkään täysin niin mennyt. Kuva varmaan kertoo enemmäin kuin tuhat sanaa tässäkin tapauksessa, todiste siis alla:
En siis tietenkään ottanut huomioon mm. sitä, että ulkona oli lievä tuuli, joten vasempaan reunaan tuli tommonen oikein tyylikäs lentomusta. Tämän lisäksi, musta väri tietenkin pääsi leviämään tota puuta pitkin, kun se ei ole muutenkaan paras maalausalusta, levähti teksti tollaiseksi oikeen kauniiksi. Noh, sutaisin päälle äkkiä valkoista maalia mutta tietysti toi musta jäi sieltä paistamaan läpi.
Onneksi löysin kaapista jotain verkkokangasta ja pitsiä, niin suunnitelma vaihtui toisenlaiseksi; kanteen tuli kangaspäällyste. Se peitti sopivasti mustan värin, ja kun tila missä kaappi on, ei ole paras mahdollinen valaistus eli edes mitkään spottivalot eivät voi näyttää alla olevaa virhettä, onneksi. Tästä vaiheesta ei valitettavasti ole kuvia, eikä myöskään saranoiden kiinnittämisestä yms, mutta pääpiirteittän mitä tapahtui seuraavaksi;
Huomasimme, että noilla ton laatikon omilla saranoilla ei voi kaappia nostaa pystyyn, sillä ne tavallaan notkahtivat. Ne siis vedettiin poikki, ja oveen ruuvattiin kalustesaranat. Ekalla kertaa ne laitettiin mahdollisimman näkymättömiin, ja kun projektia oli tarkoitus seuraavana päivänä jatkaa, saranat olivatkin tipahtaneet paikaltaan. Olimme siis taas tilanteessa ettei huvittanut jatkaa. Näin ollen, tämä jäi taas muutamaksi kuukaudeksi talliin lojuamaan ja odottamaan parempaa päivää. Lopulta saranat laitettiin hiukan erikohtaan kiinni, hiukan näkyvämmin, mutta ainakin pysyvät paikallaan. Päällyskangas pysyi paikallaan maalarinteipillä ja parilla tilkalla liimaa.
Loppu projekti sujuikin suhteellisen kivuttomasti. Oven sisäpuoleen leikkasin mustasta farkkukankaasta päällisen, jonka reunat vaan käänsin ja ompelin kertaallen. Liimasin sen paikalleen ihan yleisliimalla, annoin kuivua kera hiuspinnien (kyllä, ne ovat oikein hyvä "paino" tällaisessa, heh.). Nyt sisältä siis puuttuu lähinnä enää ne valot, ja jos haluaa hyllyä yms maalata jossain vaiheessa niin sekin toki. Toisaalta, tykkään tosta sisätilan rujoudesta. Toki en tiedä jäikö tämä nyt sitten käyttämättömäksi ainakin alkuperäisessä merkityksessään, kun olohuoneeseen on nousemassa oikein hieno baaritiski, mutta ehkä aika näyttää löytääkö tämä paikkansa sieltä. Alla valmis lopputulos ulkokuoresta. Valitettavasti kuva ei näytä kunnolla sitä verkkokangasta tosta, enkä enää jaksa käydä kuvaamassa sitä tarkemmin, mutta kyllähän tosta idean kuitenkin näkee!
Olin muuten suunnitellut tekeväni vaikka ja mitä kivaa noista armeijan laatikoista, mutta taitaa kyllä tältä erää jäädä tekemättä. Ymmärtänette varmaan miksi. ;) Ensi kertaan!
Labels:
armeijalaatikko,
aselaatikko,
baari,
baarihuone,
baarikaappi,
diy,
huonekalu,
kaappi,
maalaaminen,
maalaisromantiikka,
päällystäminen,
räjähdelaatikko,
sisustus,
strömsö,
vanhasta uutta
Thursday, February 28, 2013
Aku Ankka tuunausta
Heipsan taas!
Tähän väliin halusin julkaista jotain ehkä hiukan kevyempää, tämän massiivisen aulapostailun jälkeen.
Vaikkakin toki, nämäkin liittyvät melko suuresti työtilan sisustukseen.
Kuten jo sisäpiiri tietääkin, parempi puoliskoni rakastaa Aku Ankkaa ja keräilee Aku Ankan taskukirjoja.
Hieman taisin tätä sivutakkin yläkerran rempassa.
Koska nurkissa lojui ylimääräinen (!) Aku Ankan taskukirja, päätin tietysti (luvan saatuani) käyttää sen
askarteluun. (JES!)
Yläkerran tapetoinnista oli jäänyt ylimääräisenä puoli purkkia liisteriä ja ihan viimeisiään vetelevä pensseli, joten tarvikkeet löytyivät kaikki kotoolta. Harjoituksen kohteeksi joutuivat kenkälaatikot, majoneesipurkki ja lampunvarjostin.
Taustatiedoksi, lampunvarjostin on muovinen, sen päällä oli vain joku kangas liimattuna jonka revin irti. En siis joutunut sommittelemaaan sarjakuvia metallihäkkyrän päälle, olisin varmaan siinä tapauksessa jättänyt projektin tekemättä.
Olin aivan varma aluksi, että tässä käy vielä jotain katastrofia (yleensä niin käy jos ajattelen jonkun asian olevan helppoa), mutta näistä tuli tosi näpsäköitä! Ja parempi puoliskokin tykkäsi. ;)
Kaikessa yksinkertaisuudessaan, vetelin liisteriä pohjan päälle, länttäsin siihen sarjakuvan päälle, ja liisteriä vielä perään päälle.
Pelkäsin, että tekstit tulisivat läpi tai värit suttaantuisivat, sillä märkänä se hiukan siltä vaikutti. Ei siis kannata säikähtää jos tällaista tekee, kannattaa rauhassa odotella täyttä kuivumista ilman paniikkia.
Varjostin ja purnukka eivät (kuten kuvista näkee) ole vielä ihan täysin valmiita, niistä puuttuu pari juuttinaru yksityiskohtaa. Mutta ku olin niin kovin ylpeä näistä, että olihan ne pakko saada heti näytille!
Tähän väliin halusin julkaista jotain ehkä hiukan kevyempää, tämän massiivisen aulapostailun jälkeen.
Vaikkakin toki, nämäkin liittyvät melko suuresti työtilan sisustukseen.
Kuten jo sisäpiiri tietääkin, parempi puoliskoni rakastaa Aku Ankkaa ja keräilee Aku Ankan taskukirjoja.
Hieman taisin tätä sivutakkin yläkerran rempassa.
Koska nurkissa lojui ylimääräinen (!) Aku Ankan taskukirja, päätin tietysti (luvan saatuani) käyttää sen
askarteluun. (JES!)
Yläkerran tapetoinnista oli jäänyt ylimääräisenä puoli purkkia liisteriä ja ihan viimeisiään vetelevä pensseli, joten tarvikkeet löytyivät kaikki kotoolta. Harjoituksen kohteeksi joutuivat kenkälaatikot, majoneesipurkki ja lampunvarjostin.
Taustatiedoksi, lampunvarjostin on muovinen, sen päällä oli vain joku kangas liimattuna jonka revin irti. En siis joutunut sommittelemaaan sarjakuvia metallihäkkyrän päälle, olisin varmaan siinä tapauksessa jättänyt projektin tekemättä.
Olin aivan varma aluksi, että tässä käy vielä jotain katastrofia (yleensä niin käy jos ajattelen jonkun asian olevan helppoa), mutta näistä tuli tosi näpsäköitä! Ja parempi puoliskokin tykkäsi. ;)
Kaikessa yksinkertaisuudessaan, vetelin liisteriä pohjan päälle, länttäsin siihen sarjakuvan päälle, ja liisteriä vielä perään päälle.
Pelkäsin, että tekstit tulisivat läpi tai värit suttaantuisivat, sillä märkänä se hiukan siltä vaikutti. Ei siis kannata säikähtää jos tällaista tekee, kannattaa rauhassa odotella täyttä kuivumista ilman paniikkia.
Varjostin ja purnukka eivät (kuten kuvista näkee) ole vielä ihan täysin valmiita, niistä puuttuu pari juuttinaru yksityiskohtaa. Mutta ku olin niin kovin ylpeä näistä, että olihan ne pakko saada heti näytille!
Labels:
aku ankka,
diy,
helppo,
kenkälaatikko,
kunnostus,
kurkkupurkki,
lasipurkki,
liisteri,
päällystäminen,
Säilytys,
sarjakuva,
sisustus,
taskukirja,
tee itse,
tuunaus,
työhuone,
vanhasta uutta,
yläkerta
Tuesday, February 26, 2013
Lisää yläkertaa ja työtilaa
Noniin, jatkoa siis edeltäneelle kirjoitukselle jossa kerroin yläkerran pienestä pintaremontista.
Mainitsinkin jo ohimennen siitä, että se kuviotapetti olikin oikeastaan ainoa halpa juttu mitä saatiin.
Nojoo, onhan siis valkoinen maali suhteellisen edullista, mutta näin niinku erikoisjuttuja ajatellen.
Taika-hopeamaali ei ollut mikään kaupan halvin litrahinnaltaan, siinäkin mielessä harmitti hiukan ettei se näyttänytkään seinällä ihan niin sellaiselta kuin olin ajatellut.
Mutta tässä kuvassa on ylpeys. Mikki Hiiri-tapetti. Maksoi hunajaa, mutta kyllä se on kaunis. Halusimme sen tuohon erottamaan työtilan aulasta, työtilaan olisi muutenkin tarkoitus tulla Aku Ankka teemainen tunnelma.
Voitte varmasti arvata miten paljon kädet hikosivat kun tätä kohdistettiin paikalleen..
Koska olin vakaasti sitä mieltä, että vaatehuoneen seinä näyttää kamalan tylsältä (ja sen yläpuolella oli karsean näköinen moka hopean pohjan maalauksessa), päätin taiteilla siihen kuvan.
Alunperin oikeastaan ajattelin tilata siihen sisustustarran, mutta kun sopivaa ei löytynyt, otin sudin käteen.
Maalaus on siis tehty ihan omasta päästä, akryylimaaleilla. En laittanut päälle mitään lakkaa tai muuta, annoin vain sellaisenaan olla.
Tekstin tein wordillä, länttäsin A4:sen läppärin näytölle ja jäljitin tekstin (koska en omista tulostinta). Tuputtelemalla sitten teinkin sabluunan läpi seinään.
Lopuksi liimasin kynsiliimalla päälle IKEA:sta ostettuja ruusunterälehtiä, ikäänkuin puuhun tuulisi lujaa ja osa kukista meinaisi karata. Kokonaisia kukkia tein ompelemalla neljä terälehteä kukan muotoon muutamalla pistolla.
Näissä kuvissa tuo hopea-maali muuten näyttää TODELLA pahalta. Ei se oikeasti ole noin paha.
Huoneesta tuli siis kerta heitolla paljon avarampi ja valoisampi, vaikkakin laitettiinkin verhokisko työtilan ja aulan väliin.
Siinä onkin vielä kehittämisen paikka, sillä nyt verho ei tule ihan ylös asti ja jättää ruman raon, mutten ole vielä keksinyt miten asian paikkaan. Noh, ehkä se oikea ratkaisu tulee joku päivä mieleen.
Lopuksi vielä kuva lipastosta, josta aiemmin kirjoittelinkin että se sai uuden maalin päällensä. Nyt sekin sopii huoneeseen, eikä maksanut paljoa!
Kokonaiskustannukset siis tämän huoneen osalta taisi jäädä n. 150€ yhteensä, siis maaleineen ja kaikkineen. Toivottavasti en kovin paljoa valehdellut.
Sisustus on vielä toki jonkin verran kesken, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee, eikö niin?
Mainitsinkin jo ohimennen siitä, että se kuviotapetti olikin oikeastaan ainoa halpa juttu mitä saatiin.
Nojoo, onhan siis valkoinen maali suhteellisen edullista, mutta näin niinku erikoisjuttuja ajatellen.
Taika-hopeamaali ei ollut mikään kaupan halvin litrahinnaltaan, siinäkin mielessä harmitti hiukan ettei se näyttänytkään seinällä ihan niin sellaiselta kuin olin ajatellut.
Mutta tässä kuvassa on ylpeys. Mikki Hiiri-tapetti. Maksoi hunajaa, mutta kyllä se on kaunis. Halusimme sen tuohon erottamaan työtilan aulasta, työtilaan olisi muutenkin tarkoitus tulla Aku Ankka teemainen tunnelma.
Voitte varmasti arvata miten paljon kädet hikosivat kun tätä kohdistettiin paikalleen..
Alunperin oikeastaan ajattelin tilata siihen sisustustarran, mutta kun sopivaa ei löytynyt, otin sudin käteen.
Maalaus on siis tehty ihan omasta päästä, akryylimaaleilla. En laittanut päälle mitään lakkaa tai muuta, annoin vain sellaisenaan olla.
Tekstin tein wordillä, länttäsin A4:sen läppärin näytölle ja jäljitin tekstin (koska en omista tulostinta). Tuputtelemalla sitten teinkin sabluunan läpi seinään.
Näissä kuvissa tuo hopea-maali muuten näyttää TODELLA pahalta. Ei se oikeasti ole noin paha.
Siinä onkin vielä kehittämisen paikka, sillä nyt verho ei tule ihan ylös asti ja jättää ruman raon, mutten ole vielä keksinyt miten asian paikkaan. Noh, ehkä se oikea ratkaisu tulee joku päivä mieleen.
Kokonaiskustannukset siis tämän huoneen osalta taisi jäädä n. 150€ yhteensä, siis maaleineen ja kaikkineen. Toivottavasti en kovin paljoa valehdellut.
Sisustus on vielä toki jonkin verran kesken, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee, eikö niin?
Tuesday, September 4, 2012
Helppo ja halpa sisustusvinkki
Mutta ennen vinkkejä, tällainen siitä nyt tuli!
Kiitokset kaikille vinkeistä!
Samassa kun pyytelin vinkkejä, sain ihanaa palautetta siitä, että blogini inspiroi tekemään myös itse tuunauksia. Tässä teille pikku tuunaajille siis myös pieni idea! Budjetti tässä on lähes tulkoon nolla, eikä vaadi hirvesästi taitotasoa.
Tarvitset;
Vanha kurkkupurkki tms joku muu lasipurkki
Spraymaali (valinnaisen värinen, omani oli valkoinen)
Mahdollisesti jotain kivoja koristeita
Vanha kurkkupurkki tms joku muu lasipurkki
Spraymaali (valinnaisen värinen, omani oli valkoinen)
Mahdollisesti jotain kivoja koristeita
Kaivoin siis kaapista vanhoja kurkkupurkkeja ja maalasin spraymaalilla kannet valkoiseksi. Kannet oli alkuperäisesti punaisia, joten nämä kannet ainakin tarvitsivat kolme kerrosta paukkumaalia, mutta riippunee alla olevasta väristä.. :) Ja voihan näihin toki käyttää jotain muutakin maalia jos sattuu olemaan turhana nurkissa joku tippa!
Nämä olivat pitkän aikaa mulla ihan ilman mitään päällä olevaa koristetta, mutta omaan tyyliini ne olivat vähän pliisut. Rikoin siis muutamat vanhat vappupäähineet saadakseni söpöä vaaleanpunaista pörröä jotka liimasin ihan erikeepperiä vastaavalla liimalla päälle. Ja voilà! Nyt mulla on ihkut purnukat vessassa. ^^
Koristeita voi myös laittaa kiertämään purkkia, esimerkiksi pitsiä tms, tai kirjoittaa 3D dymolla mitä purkki sisältää. Tämän tyylisiä olen tekemässä jatkossa, voin postailla niistä sitten kuvaa kun olen saanut hankittua oikeanlaisen Dymon.. :)
Mutta tällaista tällä kertaa!
Sunday, September 2, 2012
Vierashuoneen yöpöytä
Materiaalit eivät periaatteessa maksaneet mitään, sillä kaikki löytyi jo valmiiksi kotoolta. Tämä on siis joku vanha jakkara, mikä oli jäänyt edelliseltä omistajalta autotalliimme, ja minä tietysti näin siinä hyvän kunnostuskohteen! Kuten huomaa, se oli oikeasti TODELLA elämää nähneessä kunnossa, mutta en voinut vastustaa kiusausta edes yrittää tehdä siitä käypää huonekalua.
Lähtökohtaisesti siis jo päällinen oli niin elänyt, että siihen oli pakko laittaa jotain päälle jotta sitä voi käyttää siistinä pöytänä.
Nurkissamme lojusi muutama ylijäämä pala hyllyistä joita olimme väsänneet, josta sitten tehtiin uusi pöytäpinta.
Pala kiinnitettiin päälle kahdella ruuvilla. Vähän jänskätti, että tarttuuko maali laudan päälle, sillä kyseessä oli pinnoitettu Ikean hyllynpala jota ei olisi edes voinut hioa helpommin maalattavaksi. Ongelmaahan tästä ei olisi tullut jos olisin valinnut väriksi vaikka mustan tai ruskean, mutta kun tietysti halusin pöydästä valkoisen.
En varsinaisesti kovinkaan paljoa hionut vanhaa maalia pois, lähinnä sen verran, että valkoinen maali varmasti tarttuu edes jotenkuten. Ja kun tuo akryylimaali on paljon helposti tarttuvampaakin kuin normaali maali.. :)
Seuraavassa kuvassa siis on maalia laitettu vasta yksi kerros
ja pöytätason hölmöille reunoille ei ole vielä tehty mitään.
Pyörittelimme erilaisia ajatuksia mitä reunoille laittaisi, mutta lopulta päätimme käyttää reunoihin ylimääräisen kattolistan palasen. (Valitettavasti en huomannut ottaa siinä välissä kuvaa)
Kun listat oli kiinnitetty, maalasin pöydän vielä kahteen kertaan kunnes sain maalipinnasta tarpeeksi peittävän.
Vähän listat jäivät nurkista "irvistelemään", jotenka sen päälle oli saatava joku kaunis yksityiskohta peittämään pahimmat kohdat. Olin alunperin ajatellut siihen satiininauhaa, mutta se teki pöydästä jotenkin liian modermin ja uudennäköisen. Päädyin siis juuttinaruun. Ja alla lopputulos!
Olen ERITTÄIN tyytyväinen! Odotukset ei olleet ollenkaan korkealla, olin todella varautunut siihen ettei tästä tule mitään ja välillä on epäonnistuttava, mutta siitä tuli oikein passeli!
Nyt siivoamaan. Ensi kertaan taas! Jatkossa luvassa mm. erilainen valokuvakehys sekä räjähdelaatikon uusi elämä. :)
Friday, August 31, 2012
Valkoista pöytää ja baarijakkaroita
Vähän on taas innostunut kaikesta niin paljon, ettei ole malttanut istua koneen ääreen blogeilemaan!
Mutta pöytä on siis saatu valmiiksi, ja ei, se ei ollut helppoa vaikka oli hiomakone. Pöydän pinnasssa oli niiiiiin jämerästi maali kiinni, että meni toinen päivä pöytälevyn ja muutaman lopun palasen hiomiseen. Ja kaiken kukkuraksi, valkoinen maali loppui kesken, ja kun sitä kaupasta hain lisää, ei ollut pikku purkkeja hyllyssä joten oli _aivan pakko_ ostaa iso purkki!
No, eipä tuo onneksi hukkaan mennyt, sillä sitä on sen jälkeen käytetty baarijakkaroihin, kehyksiin ja yhteen yöpöytään. Nämäkin projektit ovat siis tulossa esille kyllä. :)
Tämän näköinen pöydästä siis tuli! Olen kovin tyytyväinen tulokseen, varsinkin kun sen eteen jouduttiin näkemään niiiiiin älyttömästi vaivaa.
Maalina käytin Modenan Akryylimaalia, valkoinen. Maalia on kaksi kerrosta, sillä halusin että osa pohjasta kuultaa läpi. Ja nuo korit alla ovat tosiaan ne, mitkä jo aikaisemmin olin maalannut mustaksi. :)
Tämän saatuamme valmiiksi, innostuin ajatuksesta maalata elämää nähneet baarijakkarat myöskin valkoiseksi. Ne olisivat olleet hyvät alkuperäiselläkin värillä,mutta väri oli jo niin kulunut ja surkea etten kehdannut laittaa niitä sellaisenaan esille. Ja kun tila mihin ne tulivat on muutenkin melko ahdas, ajattelin että valkoinen väri on sinne varmaan paras. :) Tässä siis lähtökohta....
...ja lopputulos!
Jos jotakuta kiinnostaa, vaaleanpunaiset tyynyliinat ovat finlaysonin, ja nuo missä lukee "Love" on Tiimarin alennusmyynnistä. :)
Mutta pöytä on siis saatu valmiiksi, ja ei, se ei ollut helppoa vaikka oli hiomakone. Pöydän pinnasssa oli niiiiiin jämerästi maali kiinni, että meni toinen päivä pöytälevyn ja muutaman lopun palasen hiomiseen. Ja kaiken kukkuraksi, valkoinen maali loppui kesken, ja kun sitä kaupasta hain lisää, ei ollut pikku purkkeja hyllyssä joten oli _aivan pakko_ ostaa iso purkki!
Tämän näköinen pöydästä siis tuli! Olen kovin tyytyväinen tulokseen, varsinkin kun sen eteen jouduttiin näkemään niiiiiin älyttömästi vaivaa.
Maalina käytin Modenan Akryylimaalia, valkoinen. Maalia on kaksi kerrosta, sillä halusin että osa pohjasta kuultaa läpi. Ja nuo korit alla ovat tosiaan ne, mitkä jo aikaisemmin olin maalannut mustaksi. :)
Tämän saatuamme valmiiksi, innostuin ajatuksesta maalata elämää nähneet baarijakkarat myöskin valkoiseksi. Ne olisivat olleet hyvät alkuperäiselläkin värillä,mutta väri oli jo niin kulunut ja surkea etten kehdannut laittaa niitä sellaisenaan esille. Ja kun tila mihin ne tulivat on muutenkin melko ahdas, ajattelin että valkoinen väri on sinne varmaan paras. :) Tässä siis lähtökohta....
...ja lopputulos!
Jos jotakuta kiinnostaa, vaaleanpunaiset tyynyliinat ovat finlaysonin, ja nuo missä lukee "Love" on Tiimarin alennusmyynnistä. :)
Subscribe to:
Posts (Atom)








