Aku Ankka tuunausta

Heipsan taas!
Tähän väliin halusin julkaista jotain ehkä hiukan kevyempää, tämän massiivisen aulapostailun jälkeen.
Vaikkakin toki, nämäkin liittyvät melko suuresti työtilan sisustukseen.

Kuten jo sisäpiiri tietääkin, parempi puoliskoni rakastaa Aku Ankkaa ja keräilee Aku Ankan taskukirjoja.

Hieman taisin tätä sivutakkin yläkerran rempassa.

Koska nurkissa lojui ylimääräinen (!) Aku Ankan taskukirja, päätin tietysti (luvan saatuani) käyttää sen
askarteluun. (JES!)

Yläkerran tapetoinnista oli jäänyt ylimääräisenä puoli purkkia liisteriä ja ihan viimeisiään vetelevä pensseli, joten tarvikkeet löytyivät kaikki kotoolta. Harjoituksen kohteeksi joutuivat kenkälaatikot, majoneesipurkki ja lampunvarjostin.

Taustatiedoksi, lampunvarjostin on muovinen, sen päällä oli vain joku kangas liimattuna jonka revin irti. En siis joutunut sommittelemaaan sarjakuvia metallihäkkyrän päälle, olisin varmaan siinä tapauksessa jättänyt projektin tekemättä.

Olin aivan varma aluksi, että tässä käy vielä jotain katastrofia (yleensä niin käy jos ajattelen jonkun asian olevan helppoa), mutta näistä tuli tosi näpsäköitä! Ja parempi puoliskokin tykkäsi. ;)
Kaikessa yksinkertaisuudessaan, vetelin liisteriä pohjan päälle, länttäsin siihen sarjakuvan päälle, ja liisteriä vielä perään päälle.
Pelkäsin, että tekstit tulisivat läpi tai värit suttaantuisivat, sillä märkänä se hiukan siltä vaikutti. Ei siis kannata säikähtää jos tällaista tekee, kannattaa rauhassa odotella täyttä kuivumista ilman paniikkia.
Varjostin ja purnukka eivät (kuten kuvista näkee) ole vielä ihan täysin valmiita, niistä puuttuu pari juuttinaru yksityiskohtaa. Mutta ku olin niin kovin ylpeä näistä, että olihan ne pakko saada heti näytille!

Lisää yläkertaa ja työtilaa

Noniin, jatkoa siis edeltäneelle kirjoitukselle jossa kerroin yläkerran pienestä pintaremontista.

Mainitsinkin jo ohimennen siitä, että se kuviotapetti olikin oikeastaan ainoa halpa juttu mitä saatiin.
Nojoo, onhan siis valkoinen maali suhteellisen edullista, mutta näin niinku erikoisjuttuja ajatellen.

Taika-hopeamaali ei ollut mikään kaupan halvin litrahinnaltaan, siinäkin mielessä harmitti hiukan ettei se näyttänytkään seinällä ihan niin sellaiselta kuin olin ajatellut.

Mutta tässä kuvassa on ylpeys. Mikki Hiiri-tapetti. Maksoi hunajaa, mutta kyllä se on kaunis. Halusimme sen tuohon erottamaan työtilan aulasta, työtilaan olisi muutenkin tarkoitus tulla Aku Ankka teemainen tunnelma.

Voitte varmasti arvata miten paljon kädet hikosivat kun tätä kohdistettiin paikalleen..

Koska olin vakaasti sitä mieltä, että vaatehuoneen seinä näyttää kamalan tylsältä (ja sen yläpuolella oli karsean näköinen moka hopean pohjan maalauksessa), päätin taiteilla siihen kuvan.
Alunperin oikeastaan ajattelin tilata siihen sisustustarran, mutta kun sopivaa ei löytynyt, otin sudin käteen.
Maalaus on siis tehty ihan omasta päästä, akryylimaaleilla. En laittanut päälle mitään lakkaa tai muuta, annoin vain sellaisenaan olla.
Tekstin tein wordillä, länttäsin A4:sen läppärin näytölle ja jäljitin tekstin (koska en omista tulostinta). Tuputtelemalla sitten teinkin sabluunan läpi seinään.

 

 Lopuksi liimasin kynsiliimalla päälle IKEA:sta ostettuja ruusunterälehtiä, ikäänkuin puuhun tuulisi lujaa ja osa kukista meinaisi karata. Kokonaisia kukkia tein ompelemalla neljä terälehteä kukan muotoon muutamalla pistolla.

Näissä kuvissa tuo hopea-maali muuten näyttää TODELLA pahalta. Ei se oikeasti ole noin paha.

Huoneesta tuli siis kerta heitolla paljon avarampi ja valoisampi, vaikkakin laitettiinkin verhokisko työtilan ja aulan väliin.
Siinä onkin vielä kehittämisen paikka, sillä nyt verho ei tule ihan ylös asti ja jättää ruman raon, mutten ole vielä keksinyt miten asian paikkaan. Noh, ehkä se oikea ratkaisu tulee joku päivä mieleen.

Lopuksi vielä kuva lipastosta, josta aiemmin kirjoittelinkin että se sai uuden maalin päällensä. Nyt sekin sopii huoneeseen, eikä maksanut paljoa!

Kokonaiskustannukset siis tämän huoneen osalta taisi jäädä n. 150€ yhteensä, siis maaleineen ja kaikkineen. Toivottavasti en kovin paljoa valehdellut.

Sisustus on vielä toki jonkin verran kesken, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee, eikö niin?

Yläkerran aulatila ja työtila

Tämä on oletettavasti ollut tähän astisista projekteista laajin.  Muutimme siis uuteen ikiomaan taloomme elokuussa, ja ajatuksenamme oli, että muutetaan sitten sitä mukaa mitä on rahaa ja ei miellytä silmää, kun talossa ei muuten varsinaisesti ole mitään vikaa.

..Noh, niin. Kaunis ajatus, mutta kun ollaan molemmat tämmösiä touhuujia, ja jos joku ei miellytä, pitää sille asialle jotain tehdä. Oli rahaa tai ei, yläkerran aula meni uusiksi. Koska se oli oranssi. Ja mikälie persikka.

Tältä näytti aulatila ennen muutosta.



Kuten monesti aiemminkin olen kironnut, en ole kovinkaan hyvä kuvaamaan. Mutta miten mä silloin onnistun saamaan ihan ok nätin kuvan yms kun sen pitäisi näyttää se kaikki karmeus? Nojoo, saatte kuitenki osviittaa siihen suuntaan, että tämä huone todella oli oranssi, ja se ei oikein ollut kummankaan meistä mieleen.

Siinä sitten pohdittiin hetki että uskaltaako sille alkaa vielä mitään tekemään, kun siihen saattaa mennä niin pitkään aikaakin. No ei sitä enää sitten pitkään mietitty kun kaupasta löytyi täydellinen tapetti, VAIN 10€/rulla! Voitteko kuvitella? Ei ollut tosiaankaan paha hinta kokeilusta. Toki se olikin sitten ainoa halpa juttu, mutta ei siitä vielä sen enempää.

Tältä näytti työhuoneosuus ennen muutosta.








Aloitimme siis repimällä tapetit pois.

Seinämateriaali oli tuossa huoneessa (kuten ilmeisesti joka puolella..) Gyproc, jota olikin varoitteluista huolimatta helppo käsitellä. Koska tietysti tapani mukaan kävin lueskelemassa kaikenmaailman keskustelupalstat ja muut ja olin ihan kauhuissani siitä että se Gyprokki alkaa kupruilemaan tai jotain muuta, ja näin siitä painajaisia. Kyllä. Mutta voin nyt hyvällä omalla tunnolla sanoa, että älkää peljätkö kohtalontoverit! Hyvin se menee jos tarttee käsitellä!

Kuten jo aiemmin mainitsinkin, olin jo löytänyt ihanan tapetin josta tulisi korosteseinä. Ja tässä kympin tapetti koko komeudessaan! Hiukan oltiin tyytyväisiä. Ja jäi  muuten vielä yli askarteluunkin!

Muista seinistä en ollut (vielä) päättänyt väriä, muuta kuin että valkoiseksi ne todennäköisesti eivät jää.

Asiaa kuitenkaan sen enempää kaunistelematta, tuon tapetin kohdistaminen ei todellakaan ollut mitään kivaa. Jos et omaa hyviä hermoja (kuten esimerkiksi minä en omaa), niin en suosittele. Onneksi tuo muru on hiukan rauhallisempaa sorttia..

Liisteriä oli ihan perus valmisliisteriä, emme siis sekoitelleet omia sörsseleitä.

 Tapetin laiton jälkeen aloimme miettiä että mitä väriä muille seinille haluttaisiin, kun valkoinen  näytti aivan liian valkoiselta. Pitkän harkinnan jälkeen, päädyimme ostamaan Taika-hopeamaalia, joka ei muuten näyttänyt seinässä sitten yhtään siltä mitä olisimme halunneet. Kaikenlisäksi emme saaneet sitä tasaisesti seinään, ja lopputulos oli ihan karmaiseva - omille silmille. Kukaan muu ei ole vielä näitä "kamalia virheitä" nähnyt, joten kai se on sitten ihan ok näköinen. Valitettavasti kunnon kuvaa en tästä pinnasta kuitenkaan saanut, mestari kuvaaja kun olen..

Sivuprojektiksi otin sitten kamalan ruskean lipaston maalaamisen, kun ilmaiseksi kyseinen hökötys oltiin joskus saatu, eikä sillä oikein mitään tunnearvoakaan ollut. Ei siis myöskään olisi ollut mitään väliä vaikka maalaus olisi mennyt ihan nenälleen. Tämä on siis ihan jotain halpislastulevyä, jonka päälle vaan vetäsin rohkeesti kolme kerrosta valkoista pohjamaalia, ja hyvin on ainakin tähän asti kestänyt.







Vetimet olisin tahtonut uusia, mutta sopivia ei ole vielä tullut vastaan, valitettavasti..


Jatkoa ensikerralla, nyt pitää mennä muille asioille!

Huopamuffinsit

Sunnuntaipäivän ratoksi askartelin koristemuffinseja ja tikkareita, ihan ällösöpöjä!
Vielä en tiedä mitä näille kaikille teen, mutta hauska niitä oli ainakin väkertää.

 Huovat käytiin eilen hakemassa Tiimarista, ja koska paksuissa ei ollut kahta miellyttävää väriä, ostin ohutta sekä paksua. Muutenkin taidan ensi kerralla käydä hakemassa Eurokankaasta kun sieltä saa metritavarana vähän isompia palasia kerralla.


Aluksi oli tarkoitus tehdä vain muffinseja, mutta koska huopaa jäi ohuet suirut yli, väkersin myös tikkarit. Tikut ovat ns. grillivarrastikkuja jotka ovat toisesta päästä teräviä. Terävä pää on vain tökätty voimalla huovan sisälle, liimaa ei siihen tarvittu.

Rusetit ovat jotain vanhoja satiininauhanpätkiä jotka löysin laatikon pohjalta.





Helmetkin ovat laatikon pohjalta vanhoista koruista, toimivat tähän tarkoitukseen oikein hyvin. Käytin liimaksi ihan tavallista yleisliimaa, joka ei siis kuvaushetkellä ollut vielä oikein kerinnyt kuivaa, siksi näkyy vielä valkoisena, ja alimmassa kuvassa on nähtävissä läjässä pitämiseen tarkoitettu nuppineula.. Ne otan siis kyllä irti kunhan ovat täysin kuivuneet. ;)

Kuumaliimalla toki olisi varmaan saanut nopeammin kuivaksi suoriltaan, mutta eipä näillä niin kiire ollut että olisin sitä jaksanut kaivaa esille.

Muffinsivuoat ovat vain jotain vanhoja joita oli jäänyt jostain juhlista kaappiin ylimääräisinä.

Jos jota kuta kiinnostaa ohje, löytyy se tästä linkistä;
http://www.tiimari.fi/askarteluohjeet/ohje/herkulliset-huopamuffinssit

Keittiön maustepurkit

Edellisestä kirjoituskerrasta on ihan säädyttömän kauan, ja tästä syystä minua pitäisikin ruoskia. Mutta mä nyt TAAS puolustelen itseäni ensin; uusi työ, uudet kuviot, ja miljoona sata asiaa enkä todellakaan oikeastaan ole kerinnyt istahtaa aloilleni ja keskittymään rakkaaseen harrastukseeni kirjoittamiseen.
Mutta selittelyt sikseen!

Talossa on tapahtunut vaikka ja mitä tässä välissä, koitan purkaa tämän sisustuspatoutuman tästä pikkuhiljaa!

Aloitetaan helposta päästä. Keittiön maustepurkit ovat pikkuhiljaa vihdoinkin saaneet uuden lookin! Helppoa se ei ollut, mutta olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Se toki hiukan harmittaa, että ei ollut vielä tarpeeksi samanvärisiä purnukoita, enkä tehdessä tajunnut katsoa purkkeja vaikka käyttötarkoituksen mukaan.. Mutta! Virheistä oppii ja on tuolla kuitenki ainaski sata maustetta vielä ilman purkkia, joten hätää tässä ei vielä kärsitä.

Tässä siis tämän hetkinen tilanne/tulos. Sain äiteeltä joululahjaksi ihanan toivotun VANHANAIKAISEN Dymo-kirjoittimen, ja tässä se on nyt testikäytössä.

Varsinkin kuvassa hylly kyllä kieltämättä näyttää melkoisen tyhjältä, mutta kyllä se siitä vielä täyttyy!


Purnukat ovat siis entuudestaankin jo maustepurkkeja, liotin niistä vain etiketit irti.
Tuntuu kuitenkin huijakselta sanoa, että vain liotin, koska se ei tosiaan ollut niin yksinkertainen juttu. Aluksi liotin purkkeja kuumassa vedessä, jonka jälkeen pahimmat paperit oli melko helppoa rapsuttaa vain pois. Mutta jostain syystä etiketeissä ollut liima jätti semmoisen tahmaisen pinnan! No, tähän sitten mieheni ehdotti, että laitetaan ne tiskikoneeseen. Näin tehtiin, mutta ei sekään auttanut!

Otin sitten yksi päivä oikein urakakseni vain nyppiä sitä limaista liimapintaa irti, kerkesin ehkä kolme putsata kunnes totesin, että hermoni ovat riekaleina ennen kuin purkit puhtaita. Tässä kohtaa oli jo sormenikin melko puuduksissa ja limaiset, joten totesin helppoimmaksi vain lätkäistä tarrat päälle ja laittaa hyllyyn, "kyllä se siitä sitten kuluu.." No, ei ainakaan vielä ole ollut ongelmia. ;)

Kun olin saanut tehtyä kaikki sillä hetkellä kaapissa olevat tyhjät purkit valmiiksi, olin vielä ihan intoa täynnä tekemässä lisää. Löysin vielä jostain kaapin uumenista muutaman tyhjän oliivipurkin joista tuunasin purkit liemikuutioille.

Näissäkin sama Dymo-teksti jatkaa kulkuaan, mutta sen lisäksi koristelin purkit Chlas Ohlsonilta ostamallani pitsitarralla. Kolmatta purkkia ei vielä ollut Kalaliemelle, mutta niin loppui kyllä pitsikin kesken. ;)

Huomatkaa miten hyvä kuvaaja olen edelleen. Lupaan harjoitella.

Ensi kertaan!