Jääkaapin maalailua ja fiksailua

Heippatirallaa! Lupasin alunperin kertoa pöytätasojen sekä kahvinkeittimen D C -fixailusta, mutta valitettavasti en löytänyt tarpeeksi kuvamateriaalia niiden esittelyyn kokonaan omana kirjoituksenaan. Sen sijaan, tässä meidän jääkaappi;

Lähtökohta oli siis aivan perus valkoinen jääkaappi, joka nyt ei tietenkään sopinut meidän uuteen fiftarilookkiin. Katselin ensin netistä ihan oikeita tyyliin sopivia jääkaappipakastimia, mutta hinta oli sen verran päätähuimaava joten päätin tarttua sutiin.

Pohjatöinä pesin jääkaapin ympäriinsä fairyvedellä ja mikrokuiturätillä. Tämän jälkeen kevyesti hioin pinnan rikki vesihiomapaperilla, jonka siis kastelin kokonaan ennen käyttöä. En muuten ollut koskaan ennen käyttänyt vesihiomapaperia, aika kiva uusi tuttavuus!

Pinta tottakai tämän jälkeen vielä putsattiin kertaalleen, jottei jää mitään hiomapölyjä tai vettä maalin alle.

Kävin hakemassa rautakaupasta sävytettyä liitutaulumaalia. Meillä oli sävynä "Leivos".
Kerroksia tuli kaksi, välissä annoin kuivua 5 tuntia.

<- Tässä näkyyppi ensimmäinen kerros vedettynä!

Suosittelen käyttämään tässä hommassa oikeasti hyviä siveltimiä, sillä tuo jääkaapin pinta on todella liukas ja hankala maalattava, niin mitä laadukkaampi sivellin, sen vähemmän jää turhia rantuja ja saa helpommalla suoraa kaunista.

Tässä kaksi kerrosta vedettynä ->





Pöytätasojen laittamisesta jäi ylimääräistä kalvoa, jonka hyödynsin tähän projektiin valkoisien osien peittämiseen. Tarvittavat tarvikkeet;
DC-fix kalvoa, määrä X. Yhdellä rullalla pärjää kyllä jos mä tein jämillä.
Mattoveitsi
Sakset
Hiustenkuivain

 Jos kahvassa on tämmöiset ns. nappulat ruuvien suojana, napsi ne irti ihan ensimmäisenä. Ne voi hyödyntää vaikka nukkekodin tarjoiluastioina. ;)

Mittaa kalvosta palanen joka on korkeudeltaan tarpeeksi korkea yltääkseen myös kulmien yli, sivu suunnassa tarpeeksi pitkä ylttääkseen kahvan julkisivun ylitse. Mä vielä otin molempiin näistä ylimääräistä varmuuden vuoksi.

Liimaa kiinni kuvan osoittamalla tavalla ja tee tuohon keskelle viilto.



Tässä kohtaa lämmitä viillettyä kohtaa hiustenkuivaajalla ja taivuta varoivaisesti reunoja samalla sisäänpäin. Tämä olisi helpompi tietysti selittää videon avustuksella, eli jossei ole varma miten toi taivutus tapahtuu niin kannattaa YouTubesta etsiä videoita joissa näytetään lämmitys yksityiskohtaisesti. Reippaasti vaan tulta kohden, eka kerta tää mullekin oli ja ihan hyvä tuli. :)

Kun olet sitä vähän vääntänyt ja lämmittänyt, niin tee muutama viilto lisää niin, että voit taittaa reunat sisäsyrjälle kiinni vaivattomasti.

Kahvan "julkisivulle" tee halkioita tarraan niin paljon, että se asettuu asiallisesti paikalleen.

Sen päälle siis tulee viel palanen joten nou hätä, ei jää hassunnäköiseksi. ;)







 Nyt täytetään jääneitä kolosia pienillä palasilla mahdollisimman siististi tietenkin, ettei jää kovinkaan paljon mitään saumoja. Tätä kohtaa en osaa tän tarkemmin selittää, mutta mikäli pala ei asetu kunnolla, käytä taas hiukan hiustenkuivaajaa ja taivuta varovaisesti.
Tarkasta että ylhäältä, alhaalta ja moelmmilta sivuilta on kaikki valkoinen peitetty ja piilossa.

 Tästä eteenpäin en olekaan näköjään huomannut kuvia ottaa, mutta eipä tässä enää jäljellä olekaan kuin kaksi kohtaa;
sisäpuolelle kahvaan leikkaa suorakaiteet muutaman millin kapeampana ja lyhempänä kuin mitä suorat oikeasti ovat. Liimaa kaistaleet aiempien kerrosten päälle, jolloin suurin osa saumoista jää piiloon. Toista sama myös ulkokaareen.

Tässäkin kohtaa voi toki käyttää vähän hiustenkuivaajaa, meinaan itse huomasin ainakin hiustenkuivaajan vähän 'sulattavan' myös alempaa kerrosta jolloin noita saumoja ei näkynyt edes lävitse lähes ollenkaan.

Noh, nyt kun kahvat on molemmat päällystetty sujuvasti, vedetään kalvot muihin tarvittaviin osiin. Itse jätin alaritilän ja yläetupaneelin päällystämättä ihan siksi, etten jaksanut vääntää ritilän aukkoja ja etupaneelista ei näkyisi enää varoitusvaloja tai muita mikäli sen peittäisi.

Tällainen siitä sitten tuli!

 Oikeanpuoleisessa on jo lattiakin laitettu, ja vilahtaahan siellä se päällystetty kahvinkeitinkin. ;)

Sivuun rustasin liidulla ikikalenterin. Helppo päivittää aina oikeanlaiseksi. ;)

Itse ainakin olen kovin tyytyväinen!

Keittiön fiftarityyliä (osa 4)

Kohta se on jo valmis!!!

Kun muffinsi, cupcake (rakkaalla lapsella on monta nimeä..) oli saatu valmiiksi, piti alkaa pakertamaan jonkinlaista tekstin tynkää hellan puolelle. Hain netistä 50-luvun fontteja, joista parhaasta tein sabluunan tekstille.
Tekstiksi valitsin "self-service", kahvilateema kun  on. ;)
Taas jäljennös piirtoheitin kalvolle, mutta tällä kertaa kuvio (kirjaimet) leikattiin mattoveitsellä irti ulkoreunuksia pitkin.

Alustana oli käytöstä poistettu (askartelukäyttöön alennettu) leikkuulauta. Alusta oli oikein toimiva, mutta puukon terä kannattaa varmistaa, että se on oikeasti terävä. Muuten käy herkästi niin, ettei sabluunan reunat tule tarpeeksi siistinä ja kuviosta tulee epätarkka ja huolimaton.

Kun kirjaimet oli leikelty irti, teippasin sabluunan seinälle valitsemaani kohtaan.

Sitten ei muuta kuin värit esille ja tuputtamaan! Käytin värittämiseen, maalamiseen, tuputtamiseen superlon-sientä, jotka olivat jääneet ylimääräisenä saunan vahaamisesta. Tähän voisi käyttää myös itsetehtyä tuputinta, materiaaliksi käy vaikka vanha pesusieni. Näitä valmiita sieniä ja superlon-pensseleitä saa ihan rautakaupoista ja hyvinvarustetuista marketeista.

Päädyin tekemään tekstistä kaksivärisen, jotta lopputulos olisi vähän leikkisämpi.
Tiesin jo etukäteen, että teksti tulisi kaipaamaan kaverikseen yläpuolelle jotain kuvaa. Ei muuta kuin google auki, ja sopivanlaista siluettia etsimään. Halusin tässäkin jatkaa vitsikästä ilmapiiriä, joten päädyin valitsemaan 50-lukua mukailevan naisen pään hahmon joka vinkkaa.

Kuvahan ei tällaisenaan näytä juurikaan miltään, varsinkin kun hahmottelin ääriviivoista myös ne kohdat erikseen joista on tarkoitus tehdä hiukan paksummat.
Tämänkin kuvan piirsin ensin piirtoheitin kalvolle, siitä heijasin piirtoheittimellä seinälle ja lyijykynähahmotus. Tämäkin kannattaa muistaa kun näitä seinäkuvia väkertää, että se piirtoheitin jostain lainaan /käyt ostamassa jostain kierrätyskeskuksesta edullisesti, helpottaa meinaan aivan sikana tätä tekemistä. ;)

Siinä se sitten ois, koko komeudessaan! Vähän tota siluettia sai vääntää, kun en anna itselleni anteeksi yhtäkään vinoa viivaa tai röpöläistä reunaa. :)

Mitäpä ootta mieltä? Ens kerralla sit näytän mitä tehtiin pöytätasoille ja kahvinkeittimelle!

Fiftarityyliä keittiöön (osa 3)

Huhhuh, kyllä sitä vaan yllättävän paljon on vaiheita näinkin pienimuotoisessa keittiön remontissa!

Edellisessä postauksessa jäimme siis tilanteeseen, jossa olin maalannut Aaloella raidat kiertämään seiniä. Jäin vielä tässä kohtaa pohtimaan, olisiko nurkkaus pitänyt rajata myös keskeltä - ja mietin sitä yhä. Ehkä, ehkä en. Ehkä te voitte kertoa mielipiteenne? ;)

Aloin siis tässä kohtaa keskittymään koristemaalaukseen. Kuvan olin suunnittelut ja värittänyt jo aikaisemmin, nyt siirsin siitä ääriviivat piirtoheitin kalvolle, ja kalvo heijastettiin piirtoheittimellä seinälle haluamaani kohtaan.
Kannattaa muuten tässä kohtaaa teipata se kuva siihen heittimeen kiinni, että jos jostain syystä se tärähtää, niin et hukkaa kohtaa. Tuli aiemmin opittua tämä kantapään kautta. :)

Kuvan piirsin seinään ihan lyijykynällä hellästi. Viereen otin malliksi sen värittämäni kuvan jotta näen mihin olen suunnitellut varjostuksia ja valoja.
Värit eivät olleet tarkoituksellakaan ihan täysin oikeat piirtämässäni kuvassa, mutta tästä syystä olinkin  hakenut kaupasta värilastuja joiden perusteella aloin värejä itse sekoittamaan.

Nero työssään.. :D










 

Maalisävyt sekoitin itse akryyleistä ja valkoisesta seinämaalista.

Ootteko valmiina? Tässä se tulee!
*
*
*
*
*
*
*
*
*

Vähän jo näkyykin kuvassa viitteitä seuraaviin teksteihin.. ;)

Keittiön fiftarimaailmaa (osa 2)

Noniin, jatkoa sitten edelliselle keittiöpäivitykselle!

Seinät pysyivät siis pitkän aikaa valkoisessa pohjamaalissa ja reikä seinässä, sillä allekirjoittaneella ei ollut tarpeeksi motivaatiota tai jaksamista alkaa tekemään remonttia loppuun. Nyt kun koulu alkaa olemaan jo loppusuoralla, ja keittiöstä on tulossa yksi näyttötutkinnoista oli pakko pistää asian suhteen hösseliksi. ;)

Seuraava askel oli reikäseinän paikkaus. Leikkasin EK-kipsilevystä sopivan palasen tiskialtaan taakse välitilaan, mittasin siihen paikan valokatkaisijalle, tein reiän ja tuikkasin levyn seinään. Taakse joutui muutaman korokepalan tekemään reiän kohdalle, jotta levyn saa tasaisesti ja hyvin kiinni.

Päälle levitin tasaisen kerroksen saneerauslaastia, jonka jätin tarkoituksella epätasaiseksi jotta tuntuma jäisi vanhanaikaseksi.

  

Levitin saneerauslaastia myös hellantakaiselle seinälle jotta kuviointi olisi yhtenäinen. Myöskin ko.seinä oli hiukan epätasainen joten samalla suoristin sitä laastilla.

Laastin kuivuttua päälle pohjamaali valkoisena, jonka päälle kaksi kerrosta kosteudenkestomaalia sävytettynä sävyllä "posliinikukka"

Kuvat suurenee klikkaamalla!

 Vaaleanpunaisen maalin kuivuttua, aloin väkertämään reunoihin kehysraitoja "Aaloe" sävyisellä maalilla. Käytössäni oli teippi joka oli ihan tarkoitettu epätasaiselle pinnalle rajatakseen maalia, ja onneksi ostin sen hinnastaan huolimatta sillä toimi huomattavasti paremmin kuin tavallinen teippi.

Tähän vaiheeseen saakka tässä, muuten tulee liian pitkä tekstinpätkä.  Palataan taas! ;)

Keittiön fiftarimaailmaa (osa 1)

Heippatirallaa!

Tällä kertaa mintunvihreässä tönössä on rakenneltu keittiötä! Ja pitkään onkin rakenneltu.. Seinälaatat purettiin jo aikapäiviä sitten, ja tää akka sai oikein reiänkin seinään aikaiseksi, mutta eipä sitä vielä sitten samaan syssyyn muistanut paikata. ;)

Keittiö oli siis meidän makuumme jo vähän aikaansa jäljessä ja synkän värinen, joten vaihdettiin värimaailma pastellisävyihin ja fifties-tyyliin.

Huone ei toki ole vielä ihan valmis, mutta tässä jo etumaistiaisia. ;)

Koko hormi ja ko. nurkkaus oli siis laatoitettu tällä harmaalla laatalla. Laattojen irroitus oli suhteellisen kivutonta suurimmalta osin, mutta kaapiston alapuolelta se ei ollutkaan niin yksinkertaista. Laattoja ei saanut irti, ja ne mutamat jotka sain, paljastivat alta kamalan yllärin; kipsilevyseinä takana oli kasattu pienistä palasista eikä suinkaan yhdestä kokonaisesta palasta. Voitte siis vaan kuvitella kuinka seinä mureni alta kun koitin irroittaa laattoja..
Noh, koska olen utelias luonne, oli minun aivan pakko tottakai koittaa saada niitä sen verran irti, että näen mitä alta löytyy. Vasara käteen siis ja laatat palasiksi..

 

No kuinkas sitten kävikään? :D Siinähän ammotti kamala reikä, ja taustalta löytyi myös vanha seinä. Täytyy kyllä myöntää, että olinkin ihmetellyt miten meidän väliseinät ovat niin paksut, noh, tässä näyttäisi olevan syy; päälle on vedetty hyvin huterat koolaukset ja uusi levy vain päälle. No onhan se toki nopeampaa mutta.. Joo, jätän sanomatta. ;)

Tähän tilaan keittiö siis jäi erittäin pitkäksi aikaa. Olin saanut niiiiiiin monta vastoinkäymistä tämän kopin vuoksi, joten ei ollut energiaa jatkaa remppaamista.

Sen verran toki tein, että toinen puoli huoneesta tehtiin suhteellisen valmiiksi asti, että kehtaa edes kahvit aamuisin keittää.

Yläkaapit poistettiin kokonaan, jääkaappi vaihtoi puolta vasempaan laitaan aiemman oikean laidan sijaan.

Tässä oli siis myös yksi ongelmista; kun vasemmalta puolelta purettiin pystykaappi, ei sen alle oltukaan asennettu lainkaan laminaattia, eikä seinää ollut maalattu tai päällystetty nurkkaan
saakka. Ongelman seinästä teki se, että huoneessa on lasikuitutapetti joten nurkka jäi hiukan erinäköiseksi muuhun seinään nähden. Onneksi jääkaappi peitti sen melko hyvin.

Takaseinälle vedettiin siis tapetti, reunaan laitettiin avohyllyt ja nurkkaan ostettiin pakastin. Nyt on tilaa tehdä siis puolijoukkueelle sapuskaakin. ;)

Hyllyt toimivat sekä koriste-esinekäytössä ja astiahyllynä. Tähän asti olen ainakin ollut erittäinkin tyytyväinen tähän ratkaisuun.

Yllättävän paljon saa muutettua huoneen ilmettä vain vaihtamalla astioiden ja esineiden paikkaa hyllyssä.

 Ikkunan yläpuolelle asennettiin sama hylly kuin aiemminkin on ollut, nyt se vaan sopii sinne paremmin. Paikan sieltä lunasti itselleen keittokirjat ja reseptit, sekä vasta hankitut valkoiset salaattikulhot.

Pienesti näkyy myös palanen kirppislöydöstäni, punaisesta ihanasta vanhasta vaa'asta. ;)



Nämä tuli siis jo tehtyä edellisen vuoden puolella, ja keittiö pysyikin pitkään tämännäköisenä. Siis todellakin ilman verhoja, ja se pirun reikä siellä seinässä, ja puolet tavaroista hukkateillä. :D

Seuraavassa osassa sitten näette mitä on tämän jälkeen tapahtunut.. ;)

Näppärämpi jakkara

Ostettiin joskus vuonna nakkimakkara kotiimme pikku keittiöjakkara IKEA:sta, kun se oli niin kätevän kokoinen ja tavallaan jykevän oloinen.

Väriltäänhän se oli melkoisen tylsä koivunvärinen, mutta ajoi kuitenkin asiansa.

Kuitenkin siinä kohtaa, kun yläkerrassa oltiin rempattu ja alakerrassa saunaa vahattu, se penkin pinta ollut enää mikään kaunein. Tarkoitus oli kuitenkin yhä käyttää sitä "julkisesti", ja en kyllä sellaista maali- ja liimatippaista penkkiä keittiötäni halunnut koristamaan joten jotain oli tehtävä.

Kaivoin siis kaapista taas rakkaan ystäväni Siro Plastin sekä akryylimaalit.

Lopputulos oli tämä:

Tekstin "kaappasin" joltain toiselta tuunaajalta, mutta en kyllä sitten yhtään muista mistä ja keneltä. Varmaan joku sisustusyhteisö Facebookissa. :)

Olen kovin tyytyväinen tulokseen. Pohja tehty siis Siro Plastilla, tekstit akryylimaalilla ja pinnalle vielä heitetty kalustelakka.

Näppärää, vaikka itse sanonkin!

Yöpöydän uusi ilme

Sain veljeltäni heidän muuton yhteydessä muutamia huonekaluja, joista yöpöydän päätin käsitellä vähän uudemman näköiseksi.

Kyseessä oli siis ihan perus pieni vanerinen koivunvärinen yöpöytä. Vedin pintaan valkoisen maalin ja koristelin mustalla akryylimaalilla.

Inspiraatiokuvia hain googlella, tein kuvan ensin harjoituspaperille ennen kuin aloin hahmottelemaan sitä suoraa yöpöytään.

Lopuksi vedin päälle vielä kalustelakan. Maalausten välissä pidin vähintän 1 vrk taukoa, jotta maali saa kuivua kunnolla.

Itse olen hyvin tyytyväinen loppu tulokseen. Harmillisesti näitä on vain yksi kappale, joten toinen samanlainen olisi mukava löytää tuunattavaksi. :)

Maalitehtaan HUONO palvelu

Jouduin keräilemään itseäni suhteellisen kauan ennen kuin kirjoitin tämän viestin, johtuen ainoastaan siitä, että olin niin täynnä raivoa.

Teimme tässä taannoin saunaremonttia, joka ei mennyt ihan niinkuin Strömssössä. Tarkoituksena oli vahata lauteet, seinät ja katto saunavahalla, värillisellä sellaisella.

Haimme hyvinkin-tunnentun-ja-luotetun tuotemerkin saunavahan paikallisesta rautakaupasta. Kysyimme vielä viimehetken vinkit asian suhteen, että olemme vanhoja lauteita käsittelemässä jne, että missä järjestyksessä ja miten kannattaa asiat hoitaa. Saimme hyvät vinkit lauteiden pesusta lähtien, ja näin aloitimme remontoinnin.

Kun vihdoin pohjatöiden jälkeen pääsimme levittämään vahaa seinille, ei tämä valkoinen väri ollutkaan ihan sellainen kuin oltiin oletettu. Väri oli TODELLA hailakka, ja vahan koostumus oli jotenkin erikoinen (jätti mm. todella paljon kuplia seinään vaikka oli mikä väline kädessä tai vaikka olisi ollut kuinka varovainen tahansa). Ajattelimme ensin, että ehkäpä se siitä sitten muuttuu useammalla kerroksella, joten emme sen suuremmin asiaan huomiota kiinnittäneet - vielä.

Mutta siinä kohtaa, kun vedin kolmatta kerrosta valkoista seinille, ja väri oli edelleen hyvin lähellä pelkän puunväriä, aloin epäilemään tavaran toimivuutta. Mieheni kävi kysymässä asiasta rautakaupasta, että olimmeko kenties tehneet jotain väärin vai onko purkissa vikaa. Myyjälle näytettiin kuvia saunasta ja purkki vietiin tarkasteltavaksi, ja hän oli sitä mieltä että tuotteessa on vikaa, ja saadaan uusi tilalle. Tämän lisäksi hän lupasi vanhan purkin lähettää tehtaalle.

Oltiin asian kanssa suht ok, vaikkakin oli mahdollisuus että koko sauna jouduttaisiin käsittelemään uusiksi.
Kunnes kyseisen maaliyrityksen edustaja soitti.

Hän soitti kysyäkseen siitä, että mikä oli mennyt pieleen tuotteen kanssa. Lyhyesti kerrottuna, ehdotin hänelle, että tule vaikka paikanpäälle katsomaan miltä jälki näyttää, ja kuuluuko se olla tuollaista.
Hän tuli käymään, ja olimme lähestulkoon kaikesta erimieltä. Hän suorastaan halveksui minua, ja väitti että emme vain olleet tehneet työtä oikein.
"Säilytääkseni kuitenkin rauhan maassa niin voinhan mä toki pari purkkia antaa hyvityksenä.."
Koska oloni oli ihan lyöty, hyväksyin 'tarjouksen'. Ja lopuksi hän vielä lähtiessään sanoi "Voinhan mä tän teidän purkin turhan takia sinne tehtaalle lähettää, mutta eikös se nyt oo ihan sama jättää tämä tänne teille, voitte sitten käyttää tän sinne seiniin." Otin myös sen vanhan purkin vastaan. Ajattelin että ehkäpä me sitten oltiin tehty jotain väärin, ja purkissa tosissaan ei ollut mitään vikaa.

Kunnes aloimme levittämään uutta kerrosta saunan pintaan.
Mieheni laittoi sillä vanhalla purnukalla, minä uudella.

Ja väriero oli ihan hillitön. Arvatkaa vaan, miten paljon tihkuin raivoa tässä kohtaa, kun tajusin, että mua on aivan turhaan tultu arvostelemaan tänne. Uusi purkki EI kuplinut, ei ollut täysin vetistä ja oikeasti jopa näytti vahamaiselta. Ja tosiaan, se väriero oli SUURI. Nyt oli jo oikeasti valkoinen vaha käsittelyssä.
Noh, koitin siirtää nämä ajatukset pois mielestä, ja ajattelin kirjoittavani tänne maalitehtaaseen palautetta kunnes saan raivon vähän sivuun ja voin kirjoittaa asiallisesti.

Kirjoitin 3 A4:sen pituisen palautteen tänne suositun maalitehtaan palauteosoitteeseen. Kerroin siinä mielestäni hyvinkin selvästi kaikki nämä tilanteet mitä otliin käyty läpi, sen että urakka oli viivästynyt kun emme saaneet lupaa jatkaa heti, ja että uuden ja vanhan purkin välillä oikeasti oli ihan järjetön ero.

MITÄ SAIN VASTAUKSEKSI?

"Vanhaan puuhun vaha ei aina tartu samalla tavalla. Siksi emme voi sitä suositella vanhalle puulle. Väri saattaa poiketa kuvissa olevasta sävystä." Tämä ei ole suora kopio sähköpostista jonka sain, sillä en viitsi sitä suoraa tässä julkaista. Tuo kyseinen lause kuitenkin kiteyttää lähestulkoon kaiken mitä siinä viestissä oli. Lauseita oli ehkä kaksi tai kolme enemmän, mutta joka tapauksessa viesti todella suuresti viittasi siihen, että tämä kyseinen käsittelijä ei joko ollut edes lukenut sitä palautettani kokonaan, tai ei viitsinyt lukea sitä ajatuksella.

PYRIN OMASSA VIESTISSÄNI KYSYMÄÄN VASTAUSTA SIIHEN, ETTÄ MITEN VOI KAHDEN PURKIN VÄLILLÄ OLLA NIIN SUURI ERO, JOS MEIDÄN PURKISSAMME EI MUKA OLE MITÄÄN VIKAA.
Kerroin myös selvästi, että purkki vielä meiltä löytyy ja se voidaan tutkia mikäli tarvetta.

Silti saan vastaukseksi ainoastaan jonkun vakiokirjoituksen siitä, että vaha ei välttämättä sovi vanhalle puulle. Eikai sen silti pitäisi tehdä purkkikohtaisia eroja??

Vastasin tähän viestiin - joo myönnän - todella naurettavasti ja lapsellisesti vihaisena. Mutta se ei poista sitä, että uudessa viestissäni kysyin, että luitko palautettani laisinkaan läpi asti, ja huomasithan että kyse ei ole enää siitä että mille puulle se testi on tehty, vaan siitä, että seinässä näkyy selvä ero kahden purkin välillä.

En koskaan saanut vastausta. Tiedän, että tämä on vähän suurmittaisesti kirjoitettu, mutta mikäli kiinnostaa tietää lisää, kerron kyllä mieluusti. Palautteestakin löytyy minulla itselläni kopio.

Ja jokainen voi itse päätellä mikä on Suomessa hyvinkin suosittu ja luotettu maalimerkki. No, onneksi niitä on muitakin ja voin varmasti vaihtaa kelkkaani. Ja tiedän, etten ole ainoa joka on saanut sieltä huonoa palvelua. Toivottavasti vain muutkin ovat avanneet suunsa.

Telkkahuoneen kaapit

Jo silloin kun kävimme katsomassa tätä taloa, muistan todenneeni etten ole ihan hirveän rakastunut ruokailutilan kaappeihin, mutta voisin elää niiden kanssa tarvittaessa.
Aikaisemmin kyseinen huone olikin meillä ruokailutila käytössä, elikkä kahden hengen taloudessa aika pienellä käytöllä, joten en paljoa kerinnyt kaapinovia katselemaan.

..Mutta...

Kun muutimme järjestystä ja tästä tilasta tuli TV-huone, totesin joka kerta sohvalle istuessani, että nuo kaapinovet on kyllä niiiiiiiiiiiiiiiin rumat. Todella todella rumat. Joten eräs kaunis lauantai (vai sunnuntai) iltapäivä päätimme maalata ne.

Ja koska tykkään oikaista asioissa, emme sen suuremmin ottaneet ovia saranoiltaan alas. Totesin jo mielessäni, että huomattavasti helpompi maalata kun ne voi paikallaan kuivua, eikä tarvitse kyhätä jostain hirveää kuivaustilaa oville. Ainoastaan tuo kauimmaisin ovi oli pakko ottaa irti kun se on seinää vastan eikä sitä olisi muuten voinut kokonaan maalata.

Pintaa hiottiin vain todella kevyesti, kun pinta oli muutenkin jo hiukan karhea. Emme siis hioneet väriä kokonaan pois alta.

Ei varmaan tullut yllätyksenä, että maalattiin siroplastilla? ;)

Tässä ovessa on vasta yksi kerros, elikkä kuten huomaa niin vaikka pinta olikin aika karhea, meinasi maali lähteä karkaamaan mukana.

Pinta kuitenkin kuivui todella nopeasti, ja neljällä kerroksella ovista sai täysin peittävät. Normaalisti tykkään vähän rönsyilevämmästä tyylistä, mutta näihin halusinkin ihan peittävän valkoisen pinnan. Tähän sisäoveen olisi vielä tarkoitus tulla liitutaulumaalilla "score board", kun kyseisessä kaapissa muutenkin kaikki pelit säilytetään. Mikäs sen kätevämpää kuin pistetaulukko kaikkien ulottuvilla ja ISOLLA että likinäköisempikin voi lukea kukas se onkaan voitolla. ;)

Tällaiset niistä sitten tuli. Vetimet ovat samat vanhat, mutta eiköhän ne jossain kohtaa vaihdu kun vaan oikeat osuvat kohdalle.

Pintaan ei muuten tullut vielä lakattua mitään kalustelakkaa, mutta se on kyllä suunnitteilla. Nämä kaapinovet ottavat kuitenki melko paljon helposti osumaa, joten saisi aika pian olla uudestaan maalaamassa jossei pintaa mitenkään käsittele.

Tossa alakulmassa muuten pilkottaakin yksi toinen projekti, mutta pidän teitä vielä jännityksessä mikä sieltä tulee.. Arvauksia saa toki heittää. ;)

Kukkahattutäteilyä

Kukkahattuilua - lähes kirjaimellisesti.

Sain ilmaiseksi (kiitos vain lahjoittajalle!) vanhan kattolampun, joka oli jo aika rujon näköinen. En valitettavasti huomannut ottaa alapuolelta kuvaa hienosta kaksikerrostuksesta, mutta koittakaa kestää.

Mutta ei varmaan yllätä ketään, että näin tässä tietysti kunnostuskohteen?

Olin jo hiukan päässyt kyllästymään telkkahuoneen mustaan IKEA kattolamppuun - varsinkin näin keväänkorvalla - niin jotain muutosta piti saada.

Koska lampun "tuhoaminen" ei varsinaisesti olisi kovinkaan iso menetys, ajattelin kokeilla ns. servettitekniikkaa. En kuitenkaan halunnut maksaa maltaita decoupe lakasta, joten käytin sen sijaan ylijäämä liisteriä, joka toimi tähän paremmin kuin hyvin.
Kaupasta etsin kukkakuosillista servettiä, en siis varsinaisesti unikko-kuosia, mutta se nyt vain sattui olemaan paras. Ostin varmuudeksi kahdenlaista, kun en ollut varma kummasta pidän enemmän. Päädyin lopulta vihreäkeltaiseen jotta väritys olisi samansuuntaista kuin muukin huone.

Varmaan jokainen joka on tällä tekniikalla jotain tehnyt, on myös varmasti todennut että kohdistamisessa saa olla todella tarkka. Nimittäis servetti saattaa herkästi revetä tai hajota tai ryppyyntyä, eikä niitä saa enää silitettyä.

Kuivuessaan toki ei ainakaan tässä projektissa enää pahasti näkynyt ryppyjä, ainakaan minun silmiin. Pohjaa en muuten jaksanut maalata uudestaan valkoiseksi, vaikka olisi ehkä kannattanut.. Mutta kun olen liian hätäinen niin...

Tässä nyt siis näkyy tuo lampun alapuoli, joka siis koostuu kahdesta eri metalliosasta. Alempi oli myöskin tuollainen valkoinen, mutta maalasimme sen spraymaalilla samansävyisellä vihreällä kuin kukkien varret. Tässä näkee siis miksi olisi kannattanut pohjamaalata myös tuo valkoinen: reunat ovat aika karut, mutta kyllä se menettelee. Eihän sitä tiedä vaikka keksisin siihen jonkun reunanauhan vielä jos se alkaa häiritsemään.

Kuvissa alapuoli näyttää todella vinolta, mutta luonnossa se ei häiritse läheskään niin paljoa. Johto varmaan jossain kohtaa (jos jaksaa) vaihdetaan valkoiseksi jotta sopisi paremmin muuhun lamppuun.
 

Kukkahatut tällä kertaa tässä, nyt pääsiäislomailemaan!