Friday, December 27, 2013

Bambuinen säilytys"järjestelemä"

Uskoisin, että löytyy myös muita naisia joiden mielestä on suorastaan rasittavaa kääntää koko meikkipussi joka kerta ympäri kun tarvitset juuri sitä pensseliä pohjalta.
Pahimmillaan puolet tavaroista vyöryy pöydältä lattialle ja henkeä pidätellen saat toivoa, että kulmakynän terä pysyi ehjänä.

Minullapa on tähän ratkaisu!

Törmäsin tällaiseen tutoriaaliin internetin syövereistä:





Kaivoin siis kaapista ylimääräisen bambu-pöytätabletin sekä vanhoista rintaliiveistä säästämäni olkaimet.
Alkuperäisessä on käytetty siis ihan perus kuminauhaa joka on pujoteltu bambutikkujen välistä.
Minun versiossa kiinnityslankoja oli sen verran tiheään etten saanut kuminauhaa pujotettua tikkujen välistä, joten ompelin nauhan bambulätkän päälle.
Reijät mitotin yhdessä pensseleiden ja muiden systeemien kanssa joille tätä lokerikkoa tein.


Alle jäi paljon tilaa vielä, joten leikkasin tabletin sopivasta kohtaa poikki. Alaosasta jäi sen verran iso, että siitä voi hyvin tehdä toisen tällaisen lokerikon. Sen luultavasti aion tehdä akryylipensseleitäni varten.

Säilytyskin on helppo; rullaa niinkuni kääretorttu ja päälle vain nauha rusetille! Voisiko tämän helpompaa enää olla? =)

Saturday, December 21, 2013

Näppärämpi jakkara

Ostettiin joskus vuonna nakkimakkara kotiimme pikku keittiöjakkara IKEA:sta, kun se oli niin kätevän kokoinen ja tavallaan jykevän oloinen.

Väriltäänhän se oli melkoisen tylsä koivunvärinen, mutta ajoi kuitenkin asiansa.

Kuitenkin siinä kohtaa, kun yläkerrassa oltiin rempattu ja alakerrassa saunaa vahattu, se penkin pinta ollut enää mikään kaunein. Tarkoitus oli kuitenkin yhä käyttää sitä "julkisesti", ja en kyllä sellaista maali- ja liimatippaista penkkiä keittiötäni halunnut koristamaan joten jotain oli tehtävä.

Kaivoin siis kaapista taas rakkaan ystäväni Siro Plastin sekä akryylimaalit.

Lopputulos oli tämä:





Tekstin "kaappasin" joltain toiselta tuunaajalta, mutta en kyllä sitten yhtään muista mistä ja keneltä. Varmaan joku sisustusyhteisö Facebookissa. :)

Olen kovin tyytyväinen tulokseen. Pohja tehty siis Siro Plastilla, tekstit akryylimaalilla ja pinnalle vielä heitetty kalustelakka.

Näppärää, vaikka itse sanonkin!

Wednesday, December 18, 2013

Foliotaidetta!

Facebookissa on sellainen ihanan ryhmä, kuin kierrätys ideoita (siis kyllä, erikseen kirjoitettuna). Siellä jaetaan siis omia ideoita siitä, miten voi kierrättää jo kotoa löytyvää materiaalia. Tokihan tähän on monta lähestymistapaa, mutta siellä suurin osa ajatuksista pyörii askartelun ja esteettisen kodin ympärillä.

Tämän kertaisessa tuunauksessani on ideat juurikin tästä kyseisestä ryhmästä, kiitosta vaan. :)


Pohjalla on siis pahvinen perus pesupulveri paketti. Ei esteettisesti mikään erityisen kaunis siis. En tykkää lähestulkoon mistään niistä pulveripaketeista mitä myydään valmiina (mm. ne metalliset), joten halusin tehdä tämän vähän omalla tavallani.

Päällä on siis foliota. Otetaan sopivan kokoinen pala foliota, rytätään se, kaulitaan takaisin suoraksi ja liimataan halutun pinnan päälle. Tämän päälle sivellään akryylimaalia (itselläni oli mustaa) ja hiukan aikaa kuivuttuaan pyyhitään talouspaperilla päältä.

Muut tekijät olivat ilmisesti käyttäneet liimaamiseen ohutta kaksipuolista teippiä, mutta itse käytin ihan yleisliimaa ja toimi ainakin tuohon pahviin ihan hyvin.

Tämän jälkeen saatkin koristella miten tahdot! Itse tein kartongista nuo napit ja muut koristeet pintaan, että näkee kyseessä olevan värillisen pyykin aine. ;)


 Kyllä nyt kelpaa pyykätä! :)

Saturday, December 14, 2013

Yöpöydän uusi ilme

Sain veljeltäni heidän muuton yhteydessä muutamia huonekaluja, joista yöpöydän päätin käsitellä vähän uudemman näköiseksi.

Kyseessä oli siis ihan perus pieni vanerinen koivunvärinen yöpöytä. Vedin pintaan valkoisen maalin ja koristelin mustalla akryylimaalilla.

Inspiraatiokuvia hain googlella, tein kuvan ensin harjoituspaperille ennen kuin aloin hahmottelemaan sitä suoraa yöpöytään.


Lopuksi vedin päälle vielä kalustelakan. Maalausten välissä pidin vähintän 1 vrk taukoa, jotta maali saa kuivua kunnolla.

Itse olen hyvin tyytyväinen loppu tulokseen. Harmillisesti näitä on vain yksi kappale, joten toinen samanlainen olisi mukava löytää tuunattavaksi. :)

Wednesday, December 11, 2013

Lupa rentoutua

Aikaisemmin kirjoittelinkin jo, että tätä oman tyylistäni sisustusta tullaan näkemään lisää, ainakin tilaustöiden merkeissä. Sain siis jo heti muutaman tilauksen, mutta tällä erää esittelen rahin.

Rungon teki parempi puoliskoni, verhoilun ja tekstin minä.





Mitäpä sitä enempää kertomaan? :)

Saturday, December 7, 2013

Asiattoman asialliset tyynyliinat

Koska kaupasta ei (taaskaan) löytynyt sopivia, piti tehdä itse! Ja tällä kertaa syyniin joutuivat tyynyliinat.

Kaappasin kaapista tyynyliinat jotka olin joskus miljoona vuotta sitten ostanut alennusmyynnistä. Ne olivat yksiväriset beiget, joten jotain asennetta oli saatava.

Koska olin kyllästynyt oikeastaan kaikkeen, halusin saada vähän ehkä rujompaa asennetta.

Niistä tuli suorastaan paremmat kuin hyvät, olen todella ylpeä itsestäni!

Ja ilmeisesti myös moni muu, koska näitä on kyselty todella paljon. Ja tähän tuotesarjaan on tulossa myös paljon muuta, mutta niistä sitten myöhemmin. ;)

Näkisitkö sinä nämä omassa olohuoneessasi?

Wednesday, December 4, 2013

Ruusuista tähtien tuiketta

Joko saa laittaa joulua? No saa!

Tulipa tossa yksi ilta värkättyä hirmuinen määrä tähtösiä Strömsön ohjeen kanssa:

http://olotila.yle.fi/koti/askartelu/askartele-paperinen-tahti

Kaapista löytyneet ylijäämä -tapetit sopivat tähän paremmin kuin hyvin. Tämän lisäksi hiukan kaunista nauhaa ja avot!
Ensimmäiset meni melkoisen vinoon, ja väliin sai laittaa litran liimaa, mutta kyllä se sitten pikkuhiljaa alkoi sujumaan!

Mutta koska tähtiä tuli tehtyä sopivasti paljon, tuikkasin niitä siskolle myyntiin. ;)
Jos omat sormet eivät siis taivu askarteluun, omansa voi hakea Nappipuodista Riihimäeltä!


Innostuin touhuamaan myös hirmuisen määrän sytykeruusuja, ja toiveesta vien myös niitä hiukan näytille. Hae omasi ennen kuin loppuvat. ;)


Thursday, September 19, 2013

Vaaleanpunaiset kangasviirit

Pienen Nappipuodin avittamana sain tehtyä elämäni ensimmäiset viirit. Ehkä yksi maailman yksinkertaisimmista sisustuskeinoista, mutta en ole ennen saanut aikaiseksi lähinnä senkään vuoksi kun ei oikeastaan ole näille tarvetta. Eipä meillä ole vieläkään tarvetta, mutta kankaat oli niin herkulliset että pitihän tää kokeilla!



Raidallinen kangas on vanha mekko, jonka sain veljen puolisolta. Valitettavasti se ei sopinut sellaisenaan päälleni, mutta koska rakastuin kankaaseen niin paljon en voinut olla leikkelemättä sitä.
Tähtikuosista kangasta löytyy Pienestä Nappipuodista metritavarana. Pinkki kanttinauha on myöskin samasta paikkaa metritavarana. :)

Ohjeet löytyy googlettamalla kangasviiri ohje!

Ja vielä pikku mainostus perään;
Pieni Nappipuoti on siis käsityöpuoti Riihimäen keskustassa,
lue enemmän lisää Facebookista;


Wednesday, September 11, 2013

Maalitehtaan HUONO palvelu

Jouduin keräilemään itseäni suhteellisen kauan ennen kuin kirjoitin tämän viestin, johtuen ainoastaan siitä, että olin niin täynnä raivoa.

Teimme tässä taannoin saunaremonttia, joka ei mennyt ihan niinkuin Strömssössä. Tarkoituksena oli vahata lauteet, seinät ja katto saunavahalla, värillisellä sellaisella.

Haimme hyvinkin-tunnentun-ja-luotetun tuotemerkin saunavahan paikallisesta rautakaupasta. Kysyimme vielä viimehetken vinkit asian suhteen, että olemme vanhoja lauteita käsittelemässä jne, että missä järjestyksessä ja miten kannattaa asiat hoitaa. Saimme hyvät vinkit lauteiden pesusta lähtien, ja näin aloitimme remontoinnin.

Kun vihdoin pohjatöiden jälkeen pääsimme levittämään vahaa seinille, ei tämä valkoinen väri ollutkaan ihan sellainen kuin oltiin oletettu. Väri oli TODELLA hailakka, ja vahan koostumus oli jotenkin erikoinen (jätti mm. todella paljon kuplia seinään vaikka oli mikä väline kädessä tai vaikka olisi ollut kuinka varovainen tahansa). Ajattelimme ensin, että ehkäpä se siitä sitten muuttuu useammalla kerroksella, joten emme sen suuremmin asiaan huomiota kiinnittäneet - vielä.

Mutta siinä kohtaa, kun vedin kolmatta kerrosta valkoista seinille, ja väri oli edelleen hyvin lähellä pelkän puunväriä, aloin epäilemään tavaran toimivuutta. Mieheni kävi kysymässä asiasta rautakaupasta, että olimmeko kenties tehneet jotain väärin vai onko purkissa vikaa. Myyjälle näytettiin kuvia saunasta ja purkki vietiin tarkasteltavaksi, ja hän oli sitä mieltä että tuotteessa on vikaa, ja saadaan uusi tilalle. Tämän lisäksi hän lupasi vanhan purkin lähettää tehtaalle.

Oltiin asian kanssa suht ok, vaikkakin oli mahdollisuus että koko sauna jouduttaisiin käsittelemään uusiksi.
Kunnes kyseisen maaliyrityksen edustaja soitti.

Hän soitti kysyäkseen siitä, että mikä oli mennyt pieleen tuotteen kanssa. Lyhyesti kerrottuna, ehdotin hänelle, että tule vaikka paikanpäälle katsomaan miltä jälki näyttää, ja kuuluuko se olla tuollaista.
Hän tuli käymään, ja olimme lähestulkoon kaikesta erimieltä. Hän suorastaan halveksui minua, ja väitti että emme vain olleet tehneet työtä oikein.
"Säilytääkseni kuitenkin rauhan maassa niin voinhan mä toki pari purkkia antaa hyvityksenä.."
Koska oloni oli ihan lyöty, hyväksyin 'tarjouksen'. Ja lopuksi hän vielä lähtiessään sanoi "Voinhan mä tän teidän purkin turhan takia sinne tehtaalle lähettää, mutta eikös se nyt oo ihan sama jättää tämä tänne teille, voitte sitten käyttää tän sinne seiniin." Otin myös sen vanhan purkin vastaan. Ajattelin että ehkäpä me sitten oltiin tehty jotain väärin, ja purkissa tosissaan ei ollut mitään vikaa.

Kunnes aloimme levittämään uutta kerrosta saunan pintaan.
Mieheni laittoi sillä vanhalla purnukalla, minä uudella.

Ja väriero oli ihan hillitön. Arvatkaa vaan, miten paljon tihkuin raivoa tässä kohtaa, kun tajusin, että mua on aivan turhaan tultu arvostelemaan tänne. Uusi purkki EI kuplinut, ei ollut täysin vetistä ja oikeasti jopa näytti vahamaiselta. Ja tosiaan, se väriero oli SUURI. Nyt oli jo oikeasti valkoinen vaha käsittelyssä.
Noh, koitin siirtää nämä ajatukset pois mielestä, ja ajattelin kirjoittavani tänne maalitehtaaseen palautetta kunnes saan raivon vähän sivuun ja voin kirjoittaa asiallisesti.

Kirjoitin 3 A4:sen pituisen palautteen tänne suositun maalitehtaan palauteosoitteeseen. Kerroin siinä mielestäni hyvinkin selvästi kaikki nämä tilanteet mitä otliin käyty läpi, sen että urakka oli viivästynyt kun emme saaneet lupaa jatkaa heti, ja että uuden ja vanhan purkin välillä oikeasti oli ihan järjetön ero.

MITÄ SAIN VASTAUKSEKSI?

"Vanhaan puuhun vaha ei aina tartu samalla tavalla. Siksi emme voi sitä suositella vanhalle puulle. Väri saattaa poiketa kuvissa olevasta sävystä." Tämä ei ole suora kopio sähköpostista jonka sain, sillä en viitsi sitä suoraa tässä julkaista. Tuo kyseinen lause kuitenkin kiteyttää lähestulkoon kaiken mitä siinä viestissä oli. Lauseita oli ehkä kaksi tai kolme enemmän, mutta joka tapauksessa viesti todella suuresti viittasi siihen, että tämä kyseinen käsittelijä ei joko ollut edes lukenut sitä palautettani kokonaan, tai ei viitsinyt lukea sitä ajatuksella.

PYRIN OMASSA VIESTISSÄNI KYSYMÄÄN VASTAUSTA SIIHEN, ETTÄ MITEN VOI KAHDEN PURKIN VÄLILLÄ OLLA NIIN SUURI ERO, JOS MEIDÄN PURKISSAMME EI MUKA OLE MITÄÄN VIKAA.
Kerroin myös selvästi, että purkki vielä meiltä löytyy ja se voidaan tutkia mikäli tarvetta.

Silti saan vastaukseksi ainoastaan jonkun vakiokirjoituksen siitä, että vaha ei välttämättä sovi vanhalle puulle. Eikai sen silti pitäisi tehdä purkkikohtaisia eroja??

Vastasin tähän viestiin - joo myönnän - todella naurettavasti ja lapsellisesti vihaisena. Mutta se ei poista sitä, että uudessa viestissäni kysyin, että luitko palautettani laisinkaan läpi asti, ja huomasithan että kyse ei ole enää siitä että mille puulle se testi on tehty, vaan siitä, että seinässä näkyy selvä ero kahden purkin välillä.

En koskaan saanut vastausta. Tiedän, että tämä on vähän suurmittaisesti kirjoitettu, mutta mikäli kiinnostaa tietää lisää, kerron kyllä mieluusti. Palautteestakin löytyy minulla itselläni kopio.

Ja jokainen voi itse päätellä mikä on Suomessa hyvinkin suosittu ja luotettu maalimerkki. No, onneksi niitä on muitakin ja voin varmasti vaihtaa kelkkaani. Ja tiedän, etten ole ainoa joka on saanut sieltä huonoa palvelua. Toivottavasti vain muutkin ovat avanneet suunsa.

Monday, August 26, 2013

Siivouspäivä 31.8

Heipsan, pikapostausta!

Olethan jo kuullut tapahtumasta nimeltä Siivouspäivä? Jos et, nyt olisi jo viimein aika tutustua! ;)
Kyseessä on koko Suomen kattava tapahtuma, johon sinäkin voit osallistua! Josset myyjänä, niin ostajana.

Siivouspäivä on ihan siellä missä sinäkin, tavallaan. Itse aion tänä syksynä osallistua myyjänä, omassa kotipihassani.

Kiinnostuitko? Katso lisää osoitteesta www.siivouspaiva.com
Sivulta löydät sekä oman paikkakuntasi pihakirppari myyjät, sekä ohjeet miten voit itse liittyä mukaan myyjäksi.

Nyt viimeistään olisi aika tyhjentää ne kaapit turhasta romusta, kun mainontakin on puoliksi tehty valmiiksi! ;)

SASTAMALA:
Jos et itse aio tänä vuonna osallistua myyjänä, tulehan poikkeamaan ostoksilla meidän pihallamme! Paikalta löytyy läjäpäin naisten (ja nuorten) vaatteita koossa S-M, takkeja S-M, muutamia kenkiä, leffoja, nuorten kirjoja, pikkusälää, verhoja, lakanoita, farkkuja... lista jatkuu sitä mukaa mitä minä kaapista kaivan lisää tavaraa. :)

osoitetiedot löytyvät facebookista: https://www.facebook.com/events/181317698717680/

siivouspäivän sivulta: hakulokeroon laita hakusanaksi Sastamala, löydät kaikki täältä löytyvät pihakirput.

TERVETULOA!

Friday, August 23, 2013

iPad kotelo tee-se-itse

Saatuamme joululahjaksi iPadin, se on ollut yksi olohuoneen kiintopisteistä. Yksi asia vain mikä on jäänyt todella pahasti häiritsemään, on kyseisen laitteen ulkokuoren suojaaminen. Nyt jo näkyy takakannessa hentoja naarmuja mm. sormuksesta kun on pidellyt tiukasti kiinni.

Kauppojen tarjonnat oli kovin tylsiä ja yksinkertaisia ja niin-jo-nähtyjä, ja ennenkaikkea, aivan törkeän hintaisia. Päätin siis tehdä kotelon ihan itse.

Tutoriaalina käytin seuraavanlaista sivustoa;
http://www.makelifelovely.com/2013/02/diy-ipad-case-tutorial-made-for-free.html

Pidin ohjetta hiukan epäselvänä, ja oikeastaan lopulta katsoinkin vain kuvat ja aloin väkertämään sen perusteella. Eli siis jos joku on nyt tekemässä tolla ohjeella, ja ei tajua siitä kunnolla mitään, niin kysykää vain apua! Autan mielelläni. Ja mahdollisesti voin myös tehdä oman tutoriaalini, kun en tätä omaani ihan alkuperäisen mukaisesti tehnyt. Sehän ei haittaa vaikka näitä olisi useampi, oma joka päivälle. ;)





Materiaaleina joka tapauksessa, yllättäen, käytin kaapista löytyviä jämiä.

Kannen pinta on siis tommoista pehmeää karvakangasta, joka on joskus jääny jostain istuinpäällisestä ylimääräisenä.





Sisällä lenkit on tehty askartelunauhan jämäpätkästä.

En vielä vääntänyt kannen päälle mitään lenkkiä jolla se pysyy kiinni, kun en kokenut sitä meillä tarpeelliseksi. Toki jos "Päddington" jatkossa alkaa ulkoilemaan kanssamme, niin sittenhän se on ihan ehdoton. ;)

Tuesday, August 20, 2013

Olkkarin minimuutokset

Hellurei! Ja rusketuskin on jo melkein karannut.

Pidemmittä puheitta, tältä näyttää olkkari (tai siis televisiohuone) nykyisellään;




Muutoksen myötä tilasta tuli siis huomattavasti raikkaampi! Ja eihän tässäkään muutoksessa tietysti ilman askartelua päästy tekemään mitään. :)

Suurimmat syyt siis miksi halusin tämän huoneen esitellä, on tämän huoneen sisustuksen hinta. Tottakai on hankala täysin määrittää sitä kun olen hyödyntänyt jo kaapista löytyvää, mutta toivottavasti antaa silti jollekin inspiraatiota, ettei rahaa aina tarvitse olla tuhansia.

Alunperinkin huoneessa on siis ollut kyseinen sohva, vuosi sitten tuunattu telkkataso (silloin sohvapöytä) ja IKEA:n iso Pariisi -taulu.

Muutokset syntyivät siis seuraavasti;
1. Ikkunassa on Jotexin kaupanpäällisverhot. Tilasin maton (alennuksella tietysti) ja sain kaupan päälle verhot. Oikeasti, kaupanpäälliset eivät ole aina pelkkää kuraa, ja kannattaakin kytätä juuri Elloksen tai Jotexin tms tarjouspäiviä, että mitä tällä kertaa voisi haalia itselleen ylimääräisenä.

2. Sohvatyynyt. Isoin tyyny on joku pikkutilkku valkoista farkkukangasta, joka taisi kyllä alunperin löytyä äiteen kaapista. Sama homma raidallisen kankaan kanssa. Mutta hei, jossei ole äidin kaappia jota tyhjentää, mm. Eurokankaassa on palalaatikoita joista voi tehdä aivan mahtavia löytöjä todella pienellä rahalla. Sieltä minäkin suurimman osan sisustuskankaistani löydän. Kolmas tyyny on tehtyä IKEA:n huulikankaasta, eli yksinkertaisuudessaan kahden huulet vastakkain ja sisälle vanhasta nuhjutyynystä vanut.

3. Lamppu katossa. Tuo musta varjostin on siis myöskin IKEA:sta, mutta se on seurannut jo pari vuotta matkassamme. Katossa se ei ole ollut pitkään aikaan, kun pidin sitä kovin tylsänä. Ostin kirpputorilta pistiliinoja muutamalla eurolla, ja sommittelin ne varjostimen päälle. Yleisliimalla kiinni ja eikun kattoon vaan. Taas on hyödynnetty varastoa hiukan tyhjemmäksi. ;)

4. Pöydällä oleva peltipurkki on koiranruokapurkki, jonka spraymaalasin valkoiseksi.

5. Lattiassa siskolta saatu joululahjamatto. KAIKILLA on sellainen sukulainen joka kutoo tai virkkaa tai muuta, käytä sitä hyödyksesi josset itse osaa, hah. ;)

Okei, piti sitä tottakai jotain ostaa ihan priimana kaupastakin, elikä torkkupeitto ja sohvapöytä. Torkkupeitto oli Jyskissä tarjouksella 20€, ja IKEA:n lack-pöytä ei maksa kuin 4,95€.

Kokonaisuudessaan tähän huoneeseen siis meni n. 30 euroa, kun hoksasi hyödyntää jo olemassa olevaa. :) Ja eikun sisustamaan.

Wednesday, July 17, 2013

Varvasvaroitus!

 Hellurei! Täällä ollaan jo ihan lomatunnelmissa, joten tämä kyseisen kirjoitus sisältääkin siis VARPAITA. :)

Mutta kerrottakoon silti, että tein ne kolme kertaa ennen kuin olin tyytyväinen. Eka vihreät, eeeei, ei kelpaa. Sitten kultaiset. Eeeei, ei kelpaa. Mutta lopulta, tattadaa, punaiset. HAH.

Eli siis jos oksennusrefleksi laukeaa varvaskuvista, älä katso. Mulla on kierot harakanvarpaat joten varoitus on annettava.

Tein siis geelilakkaukset varpaisiin, koska seuraavat kaksi viikkoa aion maata etelänauringossa (AHH...), ja niidne on kestettävä koko loman läpi.

Eikä voi olla yksiväriset, se ois kovin tylsää eikä yhtään mua.

Tässä siis minun versio seeproista. Enjoy!


 

Tuesday, July 9, 2013

Virkattu pikku kori

Innostuin sitten kuitenkin rätin kautta tekemään toisenkin työn. Ja luulen että tänään muutamat t-paidat lähtevät uuteen elämään.. Kunhan vaan löydän jostain ensin semmoisen ison virkkuukoukun!

Tein siis korin tollaisesta ohuesta langasta, ihan tarkoituksella siis. Yleensähän näitä tehdään ontelokuteesta tai muuten vaan paksummasta kuteesta, mutta halusin tuollaisen pienen ja sievän vessaan korviksille.

Korkeutta tolla on ehkä joku pari senttiä. Pikkurillissä on rakon alku ja sormet on jääny ihan hassuun asentoon, mutta oli kyllä sen arvoista! Nyt vaan pakko saada se isompi koukku sekä isompia kuteita ja sithän mä teen vaikka ja mitä...!

PS. Tiedoksi kaikille, jotka tekee näitä ekaa kertaa, muista pohjan jälkeen kääntää virkkaussuunta. Yksinkertaisesti siis, käännä työ ja lähde virkaamaan siihen suuntaan mistä tulit. Purkasin meinaan ihan pari kertaa ennen kuin äiti kertoi että se työ pitää kääntää. :)

Monday, July 8, 2013

Virkattu tiskirätti

Kokeilin ensimmäistä kertaa ala-asteen jälkeen virkkausta, koska en saanut tehdä mitään muutakaan. 
Selkäni meni siis viime viikolla niin pahasti jumiin, että kävin lääkärillä päivystyksessä. Lääkeeksi määräsi pillereitä ja lepoa, ja rakas sukuni pitää tästä kyllä hyvin huolen etten tee mitään raskasta.

Alkukiukuttelujen jälkeen keksin sunnuntaina äidillä istuessani, että voisin opetella virkkauksen uudestaan. Aloin siis tekemään tiskirättiä, se kun on melkoisen helppo ja ei niinkään haittaa jos sen mokaa.

No eihän siitä mikään suora alunperin tullut, ja meinasin kuolla nauruun kun katselin puolivalmista "taideteosta". Välillä onnistuin hukkaamaan silmukoita ja muuta vastaavaa. 

En tiedä miten reunapitsit olisi oikeasti pitänyt tehdä, ja kun en jaksanut autossa puhelimella googlata, tein vain ketjusilmukkaa ja yhdistelin niitä toisiinsa. Meinasin saada toiset kunnon naurut, mutta tällä kertaa koitin olla ihan reilu myös itseäni kohtaan, että jos teen ekan kerran ala-asteen jälkeen virkkaustyön ja se on näinkin tunnistettavissa oleva objekti, en ole ihan täysin epäonnistunut. :D

Nyt kelpaa pyyhkiä pölyjä!

Tadaa! Nätti kuin sika pienenä, vai miten se meni? Haha. Oikeasti, en kestä, mua naurattaa joka kerta kun katson sitä. Mutta kyllähän tohon silti kehtaa pölyjä pyyhkiä. ;)

Saturday, July 6, 2013

Hupparin uusi elämä

Pitkästä aikaa tuunausvinkkiä! Mulla on jo pitkään maannut kaapissa ihana huppari, josta oli vetoketju mennyt lopullisesti rikki. Koska huppari on pitkä malli, olisi vetoketjun vaihtaminen tullut tuhottoman kalliiksi/työlääksi, ja siksi se onkin vain jäänyt makaamaan kaappiin.
Sitten sainkin idean ihan vain peittää vetoketjun!

Tältä näytti lähtökohta



Aloitin irroittamalla vetoketjun lukon/mikä-lie-onkaan irti pihdeillä. Koska tämä oli metallinen vetoketju, eihän tämä tietenkään ollut se kaikkein helpoin jobi. Varsinkin kun tätä oli jo etukäteen väännetty kasaanpäin jos se vaikka auttaisi vetoketjua toimimaan oikein (ei muuten auttanut..)


 

Tämän jälkeen leikkasin ohuesta farkkukankaasta kaksi pitää suirua (ja siksatin reunat), vähän pidempää kuin mitä itse vetoketjun kohta on. Leveys oli n. 4cm, eli kaksinkerroin käännettynä käännösvara 1cm ja päälle jäävä osa 1cm. Hankalasti selitetty, mutta ehkäpä te tajuatte. Lisätietoja saa siis toki kysymällä. Luotan siihen että kuvat kertovat ehkä enemmän. ;)
Sit vaan surrur! Ompelin ensin kankaan kiinni ihan vetoketjun viereen, taitoin sen jälkeen n. 1cm verran näkyville. Käänsin kankaan toiselle puolelle, sama homma ja nuppineuloilla kiinni. Melkoista näpertämistä tämä oli mutta vaivan arvoista! Tämänhän voisi myös tehdä vaikka kanttinauhalla tai satiininauhalla jos on ylimääräisenä, mutta itseltäni ei löytynyt.

Tässä näkyy lopputulos! Näin on taas hupparista tehty mielekäs käyttää. Tarkoitukseni oli tehdä tähän myös vyölenkit ja vyö, mutta toisaalta tykkään tästä ihan tarpeeksi myös ilman vyötä. Katsotaan josko sitä joku päivä innostuisi..

Thursday, July 4, 2013

Pieni Nappipuoti


Muutaman viikon ajan touhu on ollut tämännäköinen:


Lähtokohta oli aika kaoottinen..

Maailman paras sisko, eli isosiskoni meni ja perusti yrityksen! Ja tietysti perheen harrastuksen puitteissa, käsityöpuotin (no olisko muuta voinut odottaa?).


Työnsarkaa on ollut ihan älytön määrä, ihan ensimmäiseksi piti päästä kaikista hyllyistä yms eroon myymälän puolelta jotta saisimme seinät maalattua ja lattian vahattua yms.



Liiketilat ovat siis jo vuokrattuna, sekä pienimuotoinen alkuvarasto.


Tai no, oikeastaan naurattaa itseänikin ajatus pienimuotoisesta varastosta, jos olen juuri lajitellut nuo kaikki napit mitkä tossa kuvassa oikealla reunalla näkyy. Mutta ainakin löytyy kaikkea kivaa!


Ekalle päivälle otimme myös urakaksi näyteikkunan pöydän uusimisen. Tila on kuitenkin sen muotoinen, että tämän tekemistä ei voisi edes harkita myöhemmin joten siinä määrin oli pakko laittaa ajatusta jo miljööseen.



Tässä oli siis aikaisemmin semmoinen hökötys, jossa jalat olivat liimattu levyyn kiinni, liima rapistunut irti, ja ihmettelen todella miten olen vielä hengissä tepsuteltuani iloisesti sen päällä.
Mieheni siis väkersi tähän tukevan rungon 2*2 puusta, siis sellaisen joka ei oikeasti romahda alta.

















Päälilevyjä emme vielä uusineet, joten päälle nostettiin samat levyt mitkä siinä oli aiemminkin. Tähän mahdollisesti hyödynnetään samaa tekniikkaa, kuin meidän baaritiskissä, eli pinnaksi saattaa tulla laminaatti. Mutta aika näyttää.. Runko kasattiin siis suoraa noiden pyöreiden pattereiden ympärille. Patterit olivat niin hankalasti sijoiteltu, ettei sinne olisi voinut vain laittaa jotain sinnepäin olevaa pöytää jalkoineen, vaan se oli pakko tehdä suoraa sen mukaisestí miten jokainen kulma menee alla. Tästä suoriuduttiin onneksi kuitenkin melko kivuttomasti.

PS. Se kauppa on muuten Pieni Nappipuoti, ja se aukeaa Riihimäelle.
Löydät sen myös facebookista; Klikkaa tästä!

Katse ensikesään

Saa ruoskia tauosta. On ollu kiireitä jaaadajaadablaablaa mutta oikeestihan ne on kaikki tekosyitä. Tästä lähtien siis, en ota paineita tästä kirjoittamisesta, vaan kirjoitan silloin kun oikeasti tuntuu siltä, eli postausväli saattaa välillä olla suurikin jossei vaan ole mitään kerrottavaa.

Paljastettakoon siis täälläkin, että ensi kesänä meininki on tämä;
Kyllä! Ensikesänä tarkoitus olisi sanoa TAHDON, ja luultavasti tästäkin humusta täällä blogissa tulette kuulemaan muun askartelun ohella.

Kuva varmaan osaa ihmetyttää, eli kyseessä on siis sotilashäät. Ihan tollasta valkoista panssarivaunua en taida saada, mutta läheltä liipataan... Eikä suomalaisen sotilaan puku oo noin dorka. :)

Korteista lähtien kaikki tehdään itse.Tai no, mähän tahtoisin että ihan kaikki tehtäisiin itse, mutta taitaa olla fyysisesti mahdotonta? Noh, ainakin kortit tehdään itse. Mahdollisesti myös mekko. Kakku tulee mamilta.

Kyse ei ole ainoastaan säästämisestä (vaikka voisi kuvitella), vaan myös siitä itse tekemisen ilosta. Ja voinpahan ainakin varmuudella sanoa, että tää on meidän näköistä, nih. ;)

Tätä asiaa ei ole suunniteltu sen enempää (köhköh, nyt tuli valhe), mutta lupaan kyllä pitää teidät ajantasalla. Ainakin melkein. Kaikkea ei voi täälläkään sentään paljastaa, kun lukijoissa on myös vieraita, ja eihän siinä sitten mitään hauskaa ole jos kaikki tiedetään etukäteen. ;)

Mutta jo tässä vaiheessa voin kertoa kiitokseni suunnitelijalleni Sarille, joka tekee meidän häitä kanssamme harjoittelutyönä. Asiat ei tullu läheskään niin pahoilta taakoilta niskassa, kun on joku ketä tietää asioista enemmän, ja pyrkii auttamaan parhaansa mukaan. Kiitokset tästä. <3

Jotta tätä söpöilyä ja ällöilyä (säpäsäpäsäpäsäpä?) ei tulisi ihan yltiöliikaa, jätän tämän postauksen tähän.

Pysykää tutkalla. Pian tulee lisää. (eka itseasiassa varmaan jo tänään)

Sunday, May 19, 2013

So cute - so simple

Olipa taas joku ilta kun en keksinyt mitään tekemistä, ja lueskelin cut out and keep sivustoa, jossa törmäsin hyvin yksinkertaiseen mutta kivaan ohjeeseen. Tässä kaikki mitä tarvitset, ja varmaan vähän ylimääräistäkin:

 Tämän alkuperäisen tekijän idea oli ilmeisesti tehdä korut jotka sopivat hänen Chanelin laukkuunsa, mutta minä ihastuin ideaan ihan muuten vain. Korviksia en toki vielä tehnyt, napithan tähän varmaan sopisi?

Eli pikaohje; tarvitset ketjua, satiininauhaa (tai muuta nauhaa mitä haluat käyttää), korulukkoja, pihdit, sytkärin ja liimaa.
1. Leikkaa ketjusta sopivanmittainen pätkä ranteeseen/kaulaan, kummin haluatkaan tehdä. Pyydä jotain vahvaa napsauttamaan se poikki josset itse saa (Kiitos vain Miro!)
2. Etsi sopiva pätkä satiininauhaa. Sopivan koin itse olevan sellainen pätkä josta jäi molempiin päihin ylimääräistä nauhaa n. 4-5cm. Tämä siksi, että pujotteluun kuitenkin hukkuu nauhaa hiukan enemmän kuin mitä ketju on pitkä, tietysti, kun ei se tule sinne tikkusuorana. Jos leikkaat pätkän metritavarasta tms, polta nauhan päät sytkärillä kiinni ettei nauha pääse purkaantumaan nyörityksen aikana tai myöhemminkään.
3. Pujota ketjun _keskeltä aloittaen_ satiininauhaa lenkeistä läpi aina päihin saakka. En tiedä miksi, mutta ohjeessa luki näin, ja näin se oli myöskin helpompi.
4. Ketjun päässä, lata pieni tippa kuumaliimaa/pikaliimaa/erikeepperiä, ihan minkä itse koet parhaaksi nauhan päähän ja taita se "nurjalle" puolelle nauhan päälle kiinni. Tässä kohtaa voit vielä itse päättää kumpi sitten on nurja puoli. Itse valitsin sen kummalle puolelle nauha oli mennyt pahemmin rullalle.
5. Liitä toiseen päähän korulukko ja toiseen rinkula ja voila, tässä sinulla on uusi tyylikäs koru! Eikä maksanut paljoa. Eikä harmita yhtään niin paljoa jos katoaa reissussa.
PS. itsehän en jaksanut päätellä noita päitä.

Friday, May 17, 2013

Tiskaamista tyylillä

Jos siivoamisesta vaan voi tehdä helpompaa, voit olla varma että olen mukana.Muistan joskus aikoja sitten ostaneeni kaupasta valmista tiskiainetta, siis semmoista mitä voi vaan suihkauttaa tiskien päälle ja jättää likoomaan tai vaihtoehtoisesti tiskata tiskit heti pois. En tiedä miksi sitä ostin, varmaan ihan vaan siksi että se oli jotenkin niin absurdia maksaa 3 x hinta valmiista seoksesta suihkepullossa ja sen tuoksu taisi olla meloni tai jotain.
Noh, tämä kyseinen suihkepullo on monta kertaa tässä vuosien mittaa palannut mieleen, mutten koskaan ole saanut aikaiseksi "tehdä" tätä itse.

Paitsi nyt kun taas jälleen kerran tiskasin käsin, ja samalla kun kurottelin tiskikaappiin, kaataen kaapissa olevat muut pullot, haistoin roskiksen yms kaikkea muuta todella etovanihanaa..
..Ja todetessani käyttäneeni taas puolet enemmän tiskiainetiivistettä kuin mitä oikeasti olisi tarve, ja siitäkin litkusta puolet menee turhan takia viemäristä alas kun juoksutan vettä astiassa saadakseni sen likoamaan muka paremmin.







Tadaa! Näinkin yksinkertaista, mutta siltikin niin sööttiä. Saa käyttää, muttei oo pakko. ;)


Wednesday, May 15, 2013

Telkkahuoneen kaapit

Jo silloin kun kävimme katsomassa tätä taloa, muistan todenneeni etten ole ihan hirveän rakastunut ruokailutilan kaappeihin, mutta voisin elää niiden kanssa tarvittaessa.
Aikaisemmin kyseinen huone olikin meillä ruokailutila käytössä, elikkä kahden hengen taloudessa aika pienellä käytöllä, joten en paljoa kerinnyt kaapinovia katselemaan.

..Mutta...

Kun muutimme järjestystä ja tästä tilasta tuli TV-huone, totesin joka kerta sohvalle istuessani, että nuo kaapinovet on kyllä niiiiiiiiiiiiiiiin rumat. Todella todella rumat. Joten eräs kaunis lauantai (vai sunnuntai) iltapäivä päätimme maalata ne.


Ja koska tykkään oikaista asioissa, emme sen suuremmin ottaneet ovia saranoiltaan alas. Totesin jo mielessäni, että huomattavasti helpompi maalata kun ne voi paikallaan kuivua, eikä tarvitse kyhätä jostain hirveää kuivaustilaa oville. Ainoastaan tuo kauimmaisin ovi oli pakko ottaa irti kun se on seinää vastan eikä sitä olisi muuten voinut kokonaan maalata.

Pintaa hiottiin vain todella kevyesti, kun pinta oli muutenkin jo hiukan karhea. Emme siis hioneet väriä kokonaan pois alta.





Ei varmaan tullut yllätyksenä, että maalattiin siroplastilla? ;)

Tässä ovessa on vasta yksi kerros, elikkä kuten huomaa niin vaikka pinta olikin aika karhea, meinasi maali lähteä karkaamaan mukana.

Pinta kuitenkin kuivui todella nopeasti, ja neljällä kerroksella ovista sai täysin peittävät. Normaalisti tykkään vähän rönsyilevämmästä tyylistä, mutta näihin halusinkin ihan peittävän valkoisen pinnan. Tähän sisäoveen olisi vielä tarkoitus tulla liitutaulumaalilla "score board", kun kyseisessä kaapissa muutenkin kaikki pelit säilytetään. Mikäs sen kätevämpää kuin pistetaulukko kaikkien ulottuvilla ja ISOLLA että likinäköisempikin voi lukea kukas se onkaan voitolla. ;)


Tällaiset niistä sitten tuli. Vetimet ovat samat vanhat, mutta eiköhän ne jossain kohtaa vaihdu kun vaan oikeat osuvat kohdalle.

Pintaan ei muuten tullut vielä lakattua mitään kalustelakkaa, mutta se on kyllä suunnitteilla. Nämä kaapinovet ottavat kuitenki melko paljon helposti osumaa, joten saisi aika pian olla uudestaan maalaamassa jossei pintaa mitenkään käsittele.

Tossa alakulmassa muuten pilkottaakin yksi toinen projekti, mutta pidän teitä vielä jännityksessä mikä sieltä tulee.. Arvauksia saa toki heittää. ;)

Monday, May 13, 2013

Katastrofi vierashuoneessa

Tiedoksenne, että en ole siksi kirjoitellut hetkeen, kun blogger ei ole suostunut lisäämään kuvia blogiini.. Nyyh. Olen tässä nyt kolmatta päivää koittanut ladata uudella tavalla puhelimen kautta, kun ei perinteinen tapa toimi enää ollenkaan! Tämä toimii jotenkuten, eli pystyn ehkä elämään asian kanssa. Hiukan hidasta vain tämä kirjoittaminen ja moni teksti odottelee julkistusta. Noh, mutta tässä ensi hätään;

Mistä tietää, että meillä ei käy paljon ystäviä yökylässä? No siitä, että olen sillein ihan pikkiriikkisen vahingossa vallannut sen huoneen - millekkäs muullekkaan kuin - kankaille. "Hups."



Kuten huomaatte, myös maalaustarvikkeet ja muut ihanat romut ovat löytäneet kodin tästä unohdetusta huoneesta.


Varastolaatikkokin hyvin kauniisti toimittaa jakkaran virkaa.





Olin "valitettavasti" kerinnyt jo hiukan siistiä tähän mennessä, mutta sängyn päällinen oli huomattavasti paljon pahemmassa kunnossa kuin mitä kuva antaa ymmärtää. Ja niin oli myös nuo hyllyt. Keskimmäinen on ehkä hiukan siihen suuntaan vielä, mutta siitäkin on jo osa tavaroista kerinnyt pois.



Tadaaaaaaa! Ja tästä tosiaan on jo TODELLA paljon siivottu. Näin jälkikäteen mua harmittaa että kerkesin siivota ennen kun tajusin ottaa kuvia tästä ihanuudesta.

Valmiista ei (tietenkään) ole kuvia. Mutta voin sen verran valottaa, ettei yksikään kangas ole enää sängyn alla vaan ovat siististi hyllyillä. Tilkut omassa laatikossaan.


Syy, miksen vielä laittanut valmiista kuvia on siinä, ettei tämä ole täysin valmis. Mm. Kaapit ovat vielä järjestämättä, ja luulen että niiden laittaminen aika radikaalisti muuttaa myös muuta järjestystä. Plus mun tuleva ompelupöytä puuttuu vielä tästä.

Saturday, April 6, 2013

Hienoa reklamaationkäsittelyä

Tällä kertaa ei ole esitellä mitään uutta - koska kaikki on ihan kesken. Nyt olisi kyllä pakko taas ottaa itseään hiukan niskasta kiinni ja tehdä projekteja loppuun saakka, mutta taitaa tuo kevät vähän painaa päälle ettei millään huvittaisi. ;)

Mutta sen sijaan kerron teille reklamaatiokokemuksen! Ja hyvän sellaisen!

Ostin tuossa varmaan neljä kuukautta sitten sellaisen saippuapumppupullon yläkerran vessaan. Siis sellaisen mihin voi itse täyttää sisälle lisää saippuaa kun se loppuu - ei siis näitä kertakäyttöisiä palmoliven juttuja.

Olin kertaalleen sen kerinnyt täytellä ja toimi ihan loistavasti, mutta tässä välissä ilmeisesti jotkin jengat olivat sisältä löystyneet, ja kun koitin pumppupulloa käyttää, ei ulos tullut mitään.
Siinä sitten apinanraivolla pumppasin ja painoin sitä mekanismia siitä huomaamatta siis että siinä on jotain vikaa. Luulin ensin että saippua oli vain loppumaisillaan - onneksi ketään ei nähnyt tätä turhautunutta puhkumistani, heh.

 Tässä se vika nyt sitten oli. En huomannut että saippua pursuu tuolta ainoasta mahdollisesta raosta josta sen ei pitäisi tulla! Hätähän ei olisi ollu tämännäköinen, ellen olisi heittänyt sitä pirun kuittia jo aikapäiviä sitten roskiin - nyyh. Otin siis sähköpostitse yhteyttä Tokmannille josta olin tämän ostanut.

Sain pikaisesti vastauksen sähköpostiini ja reklamaatio käsiteltiin todella asiallisesti. Asiakaspalvelija lupasi lähettää hyvityksen kotiin, mutta tätäpä en osannut odottaa.

Ensinnäkin olin ihan äimänkäkenä, että sain pikapostina vissiin seuraavana arkipäivänä kotiin pakettikortin lähettäjänä Tokmann Oy.
Tietysti heti seuraavana päivänä kävin paketin lunastamassa, ja ilmeeni oli varmasti hyvinkin mielenkiintoinen kun tajusin miten ison laatikon otin vastaan.

Maltoin kuitenkin paketin avaamisen kotiin saakka töiden jälkeen (tätä ihmettelen vieläkin miten maltoin). Ja katsokaapa miten hirmuisen määrän sain hyvitystavaraa;

Että HYVIN SUURI KIITOS Tokmannille mahtavasta asiakaspalvelusta ja ripeästä toiminnasta! Hyvä ettei itku päässyt kun avasin paketin. Siis onnesta. Olihan siellä onneksi tuo tärkeinkin mukana, se saippuapumppupullo, jota en toki vielä ole kokeillut toimiiko. Mutta toisaalta nyt on jo ihan sama toimiiko vai ei, olen niin onnellinen tästä palvelusta. :')

Keep up with the good spirit!

Friday, March 29, 2013

Kukkahattutäteilyä

Kukkahattuilua - lähes kirjaimellisesti.

Sain ilmaiseksi (kiitos vain lahjoittajalle!) vanhan kattolampun, joka oli jo aika rujon näköinen. En valitettavasti huomannut ottaa alapuolelta kuvaa hienosta kaksikerrostuksesta, mutta koittakaa kestää.

Mutta ei varmaan yllätä ketään, että näin tässä tietysti kunnostuskohteen?

Olin jo hiukan päässyt kyllästymään telkkahuoneen mustaan IKEA kattolamppuun - varsinkin näin keväänkorvalla - niin jotain muutosta piti saada.

Koska lampun "tuhoaminen" ei varsinaisesti olisi kovinkaan iso menetys, ajattelin kokeilla ns. servettitekniikkaa. En kuitenkaan halunnut maksaa maltaita decoupe lakasta, joten käytin sen sijaan ylijäämä liisteriä, joka toimi tähän paremmin kuin hyvin.
Kaupasta etsin kukkakuosillista servettiä, en siis varsinaisesti unikko-kuosia, mutta se nyt vain sattui olemaan paras. Ostin varmuudeksi kahdenlaista, kun en ollut varma kummasta pidän enemmän. Päädyin lopulta vihreäkeltaiseen jotta väritys olisi samansuuntaista kuin muukin huone.


Varmaan jokainen joka on tällä tekniikalla jotain tehnyt, on myös varmasti todennut että kohdistamisessa saa olla todella tarkka. Nimittäis servetti saattaa herkästi revetä tai hajota tai ryppyyntyä, eikä niitä saa enää silitettyä.




Kuivuessaan toki ei ainakaan tässä projektissa enää pahasti näkynyt ryppyjä, ainakaan minun silmiin. Pohjaa en muuten jaksanut maalata uudestaan valkoiseksi, vaikka olisi ehkä kannattanut.. Mutta kun olen liian hätäinen niin...

Tässä nyt siis näkyy tuo lampun alapuoli, joka siis koostuu kahdesta eri metalliosasta. Alempi oli myöskin tuollainen valkoinen, mutta maalasimme sen spraymaalilla samansävyisellä vihreällä kuin kukkien varret. Tässä näkee siis miksi olisi kannattanut pohjamaalata myös tuo valkoinen: reunat ovat aika karut, mutta kyllä se menettelee. Eihän sitä tiedä vaikka keksisin siihen jonkun reunanauhan vielä jos se alkaa häiritsemään.

Kuvissa alapuoli näyttää todella vinolta, mutta luonnossa se ei häiritse läheskään niin paljoa. Johto varmaan jossain kohtaa (jos jaksaa) vaihdetaan valkoiseksi jotta sopisi paremmin muuhun lamppuun.
 

Kukkahatut tällä kertaa tässä, nyt pääsiäislomailemaan!

Thursday, March 28, 2013

Räjähdys vessassa

Aina silloin tällöin tulee puhetta kavereiden kanssa siitä, että kuinka siivous on tylsää ja ei sitä  millään jaksaisi tehdä. Jos erehdyn tähän toteamaan, että sanoppa muuta, täällä on AINA ihan pomminräjähdyksen jälkimainingit, paitsi jos olet tulostasi ilmoittanut tarpeeksi ajoissa (öh, vartti?) jotta kerkeän pahimmat kasat piilottamaan.
Ja aina saan tähän vastauksesi "Höpöhöpö, sä kun oot tollainen siivousfriikki ja täällä on aina siistiä.."
Nyt sitten ajattelin raottaa ovea sotkuumme, jotka eivät normaalisti (luonnollisestikaan) näy valokuvissa - saatika sitten kavereiden tullessa.


Ei ole varmaan vaikea arvata että kyseessä on "MINUN vessa" ? ;)

 Huomatkaa ihana kaaos jo heti pöydillä. Valitettavasti näillä minun ammatimaisilla kuvaustavoillani en saanut ihan täysin kaikkea kuvaan mukaan, mutta kyllähän tämä nyt antaa jo osviittaa.

Huomatkaa myös pensselit, jotka ovat muuten jo monta päivää kuivaneet tossa altaanreunalla vaikkei varmaan tarvitsisi. Beige kori on oikeasti hajuvesiä varten, kyllähän ne jossain tuolla alla on.. ;)




Ja se mitä ei ole näkyvillä, on piilossa, ihan yhtälailla kaaoksena. En edes taida tietää mitä nuo kaikki sisältää. Mutta poissa silmistä - poissa mielestä?



Yläkaappi ei ole sen parempi. Ja täältä ei todella uskalla mitään ottaa pelkäämättä että jotain muuta tipahtaa mukana. Olisikoha siis tämä ansaittu vapaapäivä pyhitettävä siivoukselle?



Rätti käteen siis.